Tietoa läppävioista

Sydänläppien tehtävänä on estää venttiilien tavoin veren takaisinvirtaus lokeroiden välillä.

Sydämessä on neljä sydänläppää, kaksi kummassakin puoliskossa. Kaksi läppää sijaitsee eteisten ja kammioiden välissä (mitraali- ja trikuspidaaliläpät) ja kaksi läppää sijaitsee kammioiden ja suurten valtimoiden välissä (aortta- ja pulmonaaliläpät). Läpissä voi olla synnynnäisiä rakennevikoja, mutta aikuisiässä on paljon yleisemmin kyse hankitusta sairaudesta, joka johtaa läpän ahtautumiseen tai vuotoon tai näiden yhdistelmään.

Lievät läppäviat eivät haittaa sydämen pumppaustoimintaa eivätkä aiheuta oireita. Vaikeat läppäviat heikentävät sydämen pumppauskykyä ja johtavat fyysisen suorituskyvyn heikentymiseen, hengenahdistukseen rasituksessa, rytmihäiriöihin ja lopulta sydämen vajaatoimintaan.

Läppävikojen tunnistamisessa lääkärin tekemällä kliinisellä tutkimuksella - erityisesti sydämen kuuntelulla eli auskultaatiolla - on keskeinen rooli. Muita läppävikojen tutkimusmenetelmiä ovat:

Sydämen ultraäänitutkimuksella, jolla voidaan diagnosoida läppäsairaudet, määrittää niiden vaikeusaste ja tehdä päätelmiä hoidon tarpeesta ja hoitovaohtoehdoista.

Sydämen katetrisaatiossa sydämen eri lokeroiden ja suurten valtimoiden paineolosuhteita ja sydämen pumppaustoiminnan tehokkuutta mitataan valtimo- ja laskimotietä pitkin viedyillä ohuilla katetreilla. Se on nykyisin tarpeen aiempaa harvemmin läppävikojen diagnostiikassa.

Lievät läppäsairaudet eivät vaadi hoitoa. Vaikeammat läppäsairaudet voivat aiheuttaa haittaavan oireiston tai heikentää merkittävästi sydänlihaksen supistumiskykyä.

Vaikean läppävian hoitona on sydänleikkaus, jossa

  • ahdas läppä yleensä korvataan tekoläpällä 
  • vuotava läppä muotoillaan ja korjataan pitäväksi tai korvataan tekoläpällä. 

Poikkeustapauksissa läppäsairauksia voidaan hoitaa myös katetritoimenpiteillä.

Takaisin alkuun Seuraava sivu
 

Päivitetty  14.7.2020