Silmä on suojassa luomien takana sijaitsevassa luisessa kuopassa. Seuraavassa on kuvattu luomiraon kautta näkyviä silmän rakenteita.
Kuva 1
- Yläluomi
- Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)
- Mustuainen (pupilli) – värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee
- Alaluomi
- Valoheijaste sarveiskalvosta – käytetään, kun arvioidaan mahdollista karsastusta
- alkoinen kovakalvo (silmän suojakuori), jonka päällä läpinäkyvä ohut limakalvo (sidekalvo)
Silmille niiden värin antava liikkuva kalvo säätelee silmän sisään pääsevän valon määrää saman tapaan kuin kameran himmennin. Kirkkaassa valossa mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko) supistuu ja hämärässä vastaavasti laajenee.
Kuva 2
- Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)
- Mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee)
- Sarveiskalvo (läpinäkyvä)
- Linssi eli mykiö (läpinäkyvä)
- Kovakalvo (valkoinen läpinäkymätön suojakuori)
- Verkkokalvo (aistisoluista muodostuva ’tapetti’)
- Lasiainen (läpinäkyvä geeli)
- Tarkannäkemisen alue
- Näköhermo (kaapeli aivojen näkökeskukseen)
Silmän etuosassa sijaitsevat läpinäkyvät linssit (sarveiskalvo ja mykiö) taittavat silmään tulevan valon verkkokalvolla sijaitsevaan tarkan näkemisen alueelle. Normaalitaitteisessa silmässä kuva muodostuu tarkan näkemisen alueelle. Mikäli silmän etuosa ei taita valoa verkkokalvolle oikeaan kohtaan, muodostuu taittovirhe.
Verkkokalvo on aistinsoluista koostuva kerros, joka peittää silmän sisäpintaa tapetin tavoin. Näköhermo puolestaan kuljettaa aistimuksen verkkokalvolta aivojen takaosaan (näkökeskukseen), jossa näköhavainto tapahtuu. Silmän sisällä on kirkasta hyytelömäistä lasiaista.