Silmän rakenne

Silmä on pallomainen, hieman pingispalloa pienempi (halkaisijaltaan noin 2.5 cm) ja kolme kertaa sen painoinen (7.5 g) aistinelin, joka toimii kameran tapaan.

​​Silmä on suojassa luomien takana sijaitsevassa luisessa kuopassa. Alla on kuvattu luomiraon kautta näkyviä silmän rakenteita.

Silmän rakenne

Kuva:

1) Yläluomi
2) Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)
3) Mustuainen (pupilli) – värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee
4) Alaluomi
5) Valoheijaste sarveiskalvosta – käytetään, kun arvioidaan mahdollista karsastusta
6) Valkoinen kovakalvo (silmän suojakuori), jonka päällä läpinäkyvä ohut limakalvo (sidekalvo)

Silmille niiden värin antava liikkuva kalvo säätelee silmän sisään pääsevän valon määrää saman tapaan kuin kameran himmennin. Kirkkaassa valossa mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko) supistuu ja hämärässä vastaavasti laajenee.

Silmän poikkileikkauskuva, silmän rakenne Kuva:

1) Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)
2) Mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee)
3) Sarveiskalvo (läpinäkyvä)
4) Linssi eli mykiö (läpinäkyvä)
5) Kovakalvo (valkoinen läpinäkymätön suojakuori)
6) Verkkokalvo (aistisoluista muodostuva ’tapetti’)
7) Lasiainen (läpinäkyvä geeli)
8) Tarkannäkemisen alue
9) Näköhermo (kaapeli aivojen näkökeskukseen)


Silmän etuosassa sijaitsevat läpinäkyvät linssit (sarveiskalvo ja mykiö) taittavat silmään tulevan valon verkkokalvolla sijaitsevaan tarkan näkemisen alueelle. Normaalitaitteisessa silmässä kuva muodostuu tarkan näkemisen alueelle. Mikäli silmän etuosa ei taita valoa verkkokalvolle oikeaan kohtaan, muodostuu taittovirhe.

Verkkokalvo on aistinsoluista koostuva kerros, joka peittää silmän sisäpintaa tapetin tavoin. Näköhermo puolestaan kuljettaa aistimuksen verkkokalvolta aivojen takaosaan (näkökeskukseen), jossa näköhavainto tapahtuu. Silmän sisällä on kirkasta hyytelömäistä lasiaista.

Lue lisää:

Seuraa​va sivu