Karsastuksen oireet, havainnointi ja tutkiminen

Karsastus voi aiheuttaa oireina muun muassa silmien rasittumista, päänsärkyä, kaksoiskuvia, rivien hyppelyä lukiessa tai pään kallistustaipumusta. Karsastus voidaan huomata joko kotona tai terveystarkastuksessa.

​​​​​Silmälasipäinen nainen pitelee päätään. Karsastus voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja silmien rasittumista.

Karsastuksen oireet​

Karsastavien silmien luontainen ja mieluisin asento on se tila, jossa karsastus on näkyvissä. Tähän lepotilaan silmät hakeutuvat usein aluksi väsyneenä tai vireystilan muuten laskiessa. Aina kun karsastukseen taipuvaiset silmät ovat suorassa, silmälihakset tekevät työtä pitääkseen silmät suorina.

Silmälihasten pinnistelytyö voi aiheuttaa oireita

​Pinnistelytyön aiheuttamat oireet voivat muun muassa olla seuraavia:

  • silmien rasittuminen
  • päänsärky
  • kaksoiskuvat
  • rivien hyppely lukiessa tai
  • pään kallistumistaipumus.

Aiemmin suorassa olleiden silmien yhtäkkisesti alkaneen karsastuksen yleisin oire on kahtena näkeminen, pään kääntäminen tai pään kallistus. Tällaisissa akuuteissa tilanteissa saatetaan tarvita myös neurologin tai lastenneurologin tutkimuksia.

Karsastuksen havainnointi

Vanhemmat huomaavat usein lapsen karsastuksen kotioloissa, tai joskus karsastus huomataan sivulöydöksenä neuvola- tai koulutarkastuksen yhteydessä.

Ilmeiset karsastukset on helpompia huomata, koska toisen silmän ollessa suorassa toinen karsastaa koko ajan poikkeavaan suuntaan (sisään, ulos, ylös tai alas). Piilokarsastus saattaa muuttua näkyväksi karsastukseksi joskus väsyneenä.

Karsastuksen tutkiminen

Tarkempia tutkimuksia tehdään perusterveydenhuollossa eli esimerkiksi omalla terveysasemalla​ ja tarvittaessa silmälääkärin vastaanotolla.

Silmälääkärin käynnillä​ selvitetään karsastuksen alkamisikä ja mahdolliset muut silmä- ja näköoireet sekä tarkistetaan näöntarkkuus, karsastuksen tyyppi ja mahdolliset taittovirheet. Silmien rakenne ja silmänpohjat tutkitaan mustuaista laajentavien tippojen laittamisen jälkeen.

Lamppukoe

Ilmeinen karsastus nähdään yleensä lamppukokeessa. Lamppukoe, jolla voidaan todeta karsastus.Valolähteen heijastus näkyy suoraan valoon katsovan silmän mustuaisen keskipisteessä ja toinen heijastus näkyy karsastuksen suunnasta riippuen karsastavan silmän mustuaisen sisä-, ulko-, ala- tai yläreunassa tai vastaavissa suunnissa mustuaisen ulkopuolella (jos karsastus on huomattavaa).

Kaavakuva lamppukokeesta.

Mikäli karsastavan silmän valoheijaste näkyy mustuaisen tai värikalvon sisäreunassa, kyseessä on uloskarsastus. Mikäli taas poikkeava valoheijaste näkyy mustuaisen tai värikalvon ulkoreunassa, kyseessä on sisäänpäin karsastus.

Peittokoe

Peittokoe, jolla voidaan havaita piilokarsastus.

Piilokarsastukset havaitaan yleensä väsyneenä tai lääkärin tekemässä peittokokeessa. Peittokokeessa estetään silmien yhteistoiminta peittämällä toista silmää ja tarkkailemalla silmien asentoa peitettäessä ja peittoa poistettaessa.

Mikäli peittokokeessa silmä tekee korjausliikkeen ulkoa sisäänpäin, kyseessä on uloskarsastus, ja mikäli korjausliike näkyy sisältä ulospäin, kyseessä on sisäänkarsastus.

Muut tutkimukset

Karsastukseen liittyen neuvolassa tutkitaan näöntarkkuudet (lähelle ja kauas, yhteisnäkö ja molemmat silmät erikseen) sekä silmien liikkeet.

Näöntarkkuuden tutkimus, joka tehdään tutkittaessa karsastusta.Silmälääkärin vastaanotolla tutkitaan näöntarkkuus, silmien taittovoima (silmälasivahvuus), karsastuksen suuruus (eli karsastuskulma), silmien liikkuvuus ja yhteistoiminta (mm. stereonäkö). Joskus tehdään lisätutkimuksina muun muassa silmänliikekartta, valokuvauksia ja kaksoiskuvatesti.


Edellinen sivuSeuraav​a sivu

​​