Jättisoluarteriitin tutkimukset ja diagnosointi

Jättisoluarteriitin diagnoosi perustuu oireisiin ja valtimon koepalan tutkimukseen ja mahdollisesti kuvantamislöydökseen.

Jättisoluarteriitin diagnoosi ja hoidon aloitus kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Jos tautiin sopivia oireita ilmaantuu, tulee viiveettä hakeutua lähimpään päivystyspisteeseen. Jos oireena ovat pelkästään silmäoireet, on hoitopaikka silmätautien yksikkö. Jos yleisoireet hallitsevat, tavallisimmin hoidosta vastaa joko sisätautilääkäri tai reumalääkäri.

Koepalan otto

Diagnoosi varmistuu valtimon koepalan histologisella tutkimuksella. Erikoissairaanhoidossa kirurgi ottaa paikallispuudutuksessa pienen palan ohimovaltimoa. Kyseessä on vaaraton kirurginen toimenpide. Mikroskooppisessa tutkimuksessa nähdään valtimon seinämässä taudille luonteenomaisia tulehdusmuutoksia. Muutosten läiskäisyyden vuoksi tulehdusta ei aina ole löydettävissä.

Laboratorioarvoista

Tulehduksesta johtuen veren laskoarvo ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus ovat yleensä selvästi suurentuneet. Anemia on myös varsin tavallinen löydös.

Kuvantamistutkimukset

Eri kuvantamismenetelmillä on pyritty parantamaan jättisoluarteriitin diagnostiikkaa. Korkealaatuisella kaikukuvauksella ohimovaltimot erottuvat hyvin ja sen avulla voidaan jopa nähdä valtimon seinämän tulehdusmuutoksia. Magneettitutkimus ja positroniemissiotomografia (PET) ovat käyttökelpoisia silloin, jos epäillään suurten suonten vaskuliittia ilman ohimovaltimon tulehdusta. Kuvantamismenetelmien rooli jättisoluarteriitin diagnostiikassa ja seurannassa tarkentunee lähivuosina.

 

Päivitetty  13.8.2020