Nainen ja hormonit

Toistuvan kuukautiskierron alettua hormonit saattavat toistaa samanlaista sykliä vuosia, mutta muutokset elämässä – stressi, raskaus, imetys, sairaudet, vaihdevuodet – voivat muuttaa hormonitasapainoa ja siten vaikuttaa naisen elämään hyvin monimuotoisesti. Hormonitasapainolla on myös paljon merkitystä naisen seksuaalisuudelle, vaikka emme olekaan pelkästään hormoniemme vietävissä.

Kuukautiskie​​​​rto

Naisen elämää rytmittävä kuukautiskierto tuo mukanaan monia tunteita ja fyysisiä tuntemuksia. Kaikilla kuukautisiin liittyvät muutokset eivät ole niin tuntuvia, että tulisivat jatkuvasti huomioiduksi. Kuukautiskierto on myös merkki sukupuolielinten toimintakyvystä ja jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16. ikävuoteen mennessä tai jäävät pois yli puolen vuoden ajaksi myöhemmin, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Erilaisia kuukautisten häiriöitä voivat aiheuttaa elämän varrella muun muassa syömishäiriöt, gynekologiset tulehdukset tai kasvaimet, kuten hyvänlaatuiset myoomat.

Kuukautiskierron alkupuolella aivolisäkkeestä erittyvä hormoni kasvattaa munarakkulaa, jonka erittämä estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvoa. Noin kierron puolivälissä munarakkula puhkeaa ja munasolu irtoaa, mitä kutsutaan ovulaatioksi. Munarakkulan tilalle kehittyvä keltarauhanen alkaa erittää keltarauhashormonia, jonka tehtävä on kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten. Kierron loppupuolella keltarauhanen surkastuu, jos raskaus ei ala, ja myös estrogeenin määrä elimistössä hieman laskee. Keltarauhasen häviäminen aloittaa kuukautisvuodon ja jo ennen vuodon alkua osa naisista kokee hormonierityksen muutoksen niin sanottuina PMS-oireina.

Lue lisää:

Anatomia ja fysiologia​

​Normaali kuukautiskierto (Terveyskirjasto)

Kuukautiskierto siis valmistaa naisen kehoa mahdollista raskautta varten, ja hormonikierto myös pyrkii lisäämään seksuaalista halukkuutta ennen ovulaatiota, jolloin hedelmöittymisen mahdollisuus on suurin. Nainen saattaa myös erittää ovulaation aikaan enemmän feromoneja eli ainetta, jonka perusteella sopiva kumppani kokee kohtaamansa henkilön viehättävänä. Kaikilla naisilla ero seksuaalisessa halukkuudessa ei kuitenkaan ole huomattava, ja seksuaaliseen halukkuuteen vaikuttavat samanaikaisesti myös monet muut tekijät, kuten elämäntilanne, mieliala, stressi, terveydentila, ravitsemus sekä oma seksuaalinen tahtotila tai toive seksuaalisesta toiminnasta. Jokaisen seksuaalinen halukkuus on hyvin yksilöllinen ja voi vaihdella yllättäenkin.​

PMS-oireet ja kuukautiskivut

Kuukautisia edeltävien oireiden (prementruaalioireyhtymä, PMS) syytä ei tiedetä, ja hormonipitoisuudetkin ovat tavallisesti normaalit. Osalla naisista elimistö vain ilmeisesti reagoi poikkeavan voimakkaasti kuukautiskierron normaaleihin hormonien vaihteluihin ja voi aiheuttaa niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin oireita. Tavallisimpia oireita ovat ärtyneisyys, masentuneisuus, itkuherkkyys, turvotus, rintojen arkuus ja päänsärky, jotka alkavat muutamia päiviä ennen kuukautisvuotoa. Oireet helpottavat tavallisesti muutaman päivän kuluttua vuodon alkamisesta.

Turvotusoireita voi myös pyrkiä vähentämään juomalla riittävästi sekä vähentämällä suolan käyttöä. Alkoholin ja kahvin käytön vähentäminen ennen kuukautisia voi myös auttaa. Kipuoireisiin voi käyttää ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä, ja monelle myös liikunta auttaa helpottamaan monia oireita. PMS-oireista on hyvä keskustella avoimesti lähipiirin kanssa. Näin läheiset voivat suhtautua ymmärtäväisemmin mielialan muutoksiin ennen kuukautisia ja väärinkäsityksiltä sekä loukkaantumisilta puolin ja toisin voidaan välttyä. Myös B6-vitamiinin käytöstä 1–2 viikkoa ennen kuukautisia voi olla hyötyä psyykkisten oireiden helpottamisessa. Jos oireet ovat erittäin hankalia ja toivot lääkehoitoa avuksi, kannattaa pitää kirjaa oireista ainakin kahden kuukautiskierron ajan ennen lääkärille hakeutumista PMS-oirepäiväkirja (PDF).

Normaaliin kuukautiskiertoon liittyy myös usein jonkin verran turvotusta tai paineentunnetta vuodon alkaessa. Kuukautiskivut voivat olla osalle kuitenkin hankalampia, jolloin ilman reseptiä saatavia kipulääkkeitä voi käyttää. Kipuja ja epämukavuuden tunnetta kuukautisten alkaessa voi lievittää muun muassa lämmön avulla (esimerkiksi apteekista saatavat lämpöpakkaukset tai mikrossa lämmitettävät kauratyynyt) ja moni kokee myös kevyen liikunnan helpottavan. Kuukautiskivut ovat tavallinen vaiva, mutta jos ilman reseptiä saatavista kipulääkkeistä ei ole apua voimakkaisiin kipuihin tai jos kivuliaisiin kuukautisiin liittyy vuotohäiriöitä, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Kipujen voimakkuudesta ja vuotopäivistä kannattaa pitää kirjaa ainakin kahden kuukautiskierron ajan ennen lääkärille hakeutumista. Joskus hankalien kuukautiskipujen taustalla on endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti, jota voidaan hoitaa lääkityksin tai tarvittaessa myös leikkauksella.

Lue lisää:

Kuukautisia edeltävät oireet (Terveyskirjasto)

Kuukautiskivut (Terveyskirjasto)

Mitä endometrioosi on? (Endometrioosiyhdistys)

Vaihdevuo​​det​​

Vaihdevuodet alkavat, kun munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu. Menopaussi (viimeiset kuukautiset) tulee keskimäärin noin 51-vuotiaana. Kriteerinä on kuukautisten puuttuminen yli vuoden ajan. Vaihdevuosioireet liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon vähenemiseen. Oireet ja niiden kesto ovat yksilöllisiä.

Lue lisää:

Vaihdevuodet (Terveyskirjasto)

Elämänkaaressa tähän jaksoon voi liittyä monenlaisia luonnollisia asioita. Kehon vanheneminen voi tuntua fyysisessä ja henkisessä jaksamisessa. Työelämän vaatimukset, parisuhteen muutokset, lasten itsenäistyminen ja omien vanhempien ikääntyminen tuntuvat arjessa. Sairastuminen ja leikkaukset vaikuttavat kehon kuvaan ja tunteeseen elämän hallinnasta. Vaihdevuosissa voit tulla tietoiseksi elämän rajallisuudesta ja omasta voimasta.