Usein kysyttyä

​​​​​​​​​

Kivunlievitys​​

​Miten pian voin saada epiduraali- tai puudutuksen?​

Epiduraalipuudutuksen laitolle ei ole olemassa tiettyä rajaa, että kuinka paljon kohdunsuu on auki, vaan tilanne ja tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Synnytyksen kannalta parasta olisi, että synnytys olisi varmasti kunnolla käynnissä puudutusvaiheessa, mutta tästäkin suosituksesta tarvittaessa poiketaan. Synnytyksen alkuvaiheessa supistukset saattavat olla jo hyvin kipeitä, mutta kohdunsuu ei vielä lähde kunnolla avautumaan. Tässä vaiheessa kannattaa ainakin alkuun kokeilla lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja, jotka usein auttavat. Voit esimerkiksi olla vedessä, kokeilla TENS-laitetta, vyöhyketerapiaa, akupunktiota tai quasha-kampaa. Lisäksi apunasi on myös suun kautta otettavat tai lihakseen pistoksena annettavat kipulääkkeet, ilokaasu tai kohdunkaulan puudutus (PCB-puudutus), jotka kaikki ovat myös lapsen kannalta turvallisia. Osa synnyttäjistä pärjää hyvin läpi synnytyksen ilman puudutusta, mutta se ei kuitenkaan ole tavoite. Tarjolla on jokaiselle tarvitsemansa kivunlievitysmuotoa jokaiseen synnytyksen vaiheeseen sopien. ​

Missä vaiheessa on liian myöhäistä saada puudutus tai milloin viimeinen hetki saada puudutus?

Puudutuksen valmisteluun menee hetki, joten jos lapsi on juuri syntymässä tällä minuutilla, niin puudutusta ei luonnollisesti ehdi eikä kannata laittaa. Mitään senttirajaa ei tällä kuitenkaan ole, eli välillä puudutukseen saa kohdunsuun ollessa 4 cm auki ja välillä 10 cm auki. ​

Mitä, jos en ehdi saada epiduraalipuudutusta vaikka haluaisin?

Joskus synnyttäjä tulee sairaalaan aivan synnytyksen loppuvaiheessa, juuri lapsen syntyessä, ja silloin ei toki voi puudutusta laittaa, vaan ryhdytään hoitamaan synnytystä. Joskus synnytys etenee erittäin nopeasti eikä puuduttajaa saada heti paikalle. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla huolissasi. Jos vauva syntyy todella nopeasti, on myös kivun kesto paljon lyhempi ja se kanssa usein pärjää paremmin. Voit myös saada avuksesi muita kivunlievitysmenetelmiä, kuten ilokaasun tai lantionpohjan puudutuksen.

Kipuun voi myös valmentautua ennen synnytystä. Synnytyskipu poikkeaa täysin muista aiemmin kokemistasi kivuista. Yleensä kipu kertoo kudoksen vaurioitumisesta tai sen uhasta. Synnytyskipu on luonteeltaan erilainen, positiivinen.  Avautumisvaiheessa kipu syntyy ison kohtulihaksen työskentelystä ja kohdunsuun avautumisesta lapsen syntymisen mahdollistamiseksi. Ponnistusvaiheessa kipu syntyy lisäksi lapsen painumisesta synnytyskanavaan kohti syntymää. Synnytyskipu ei siis kerro vaarallisesta kudosvauriosta. 

Tämän lisäksi kivun kokemukseen vaikuttaa usein paljon myös epävarmuus eli huoli siitä, mikä on kivun taustalla, onko kyseessä jotain vakavaa. Tämä huoli puuttuu synnytyskivusta: synnyttäessä ei tarvitse miettiä, miksi kipua on. Tämä jo itsessään vie osan kivusta pois. Supistusten aiheuttama kipu tulee jaksoittain ja synnytyksen aikana on huomattavasti enemmän hetkiä supistusten välissä ilman kipua kuin kipua supistusten aikana. Suurin osa naisista sietää synnytyskipua näistä syistä paljon paremmin kuin etukäteen olisi osannut kuvitella. Valmentautumalla voidaan myös edelleen helpottaa kivun kanssa pärjäämistä. ​

Mitä jos puudutus loppuu kesken synnytyksen?

Epiduraalipuudutusta laitettaessa epiduraalitilaan jätetään ohut muovikatetri, johon voidaan lisätä puudutusainetta ensimmäisen annoksen vaikutuksen mentyä ohi, eli lisäpuudutusta saa tarpeen mukaan​.

Jos otan puudutuksen, voinko liikkua synnytyksen aikana?

Liikkuminen synnytyksen aikana on erityisen suositeltavaa, myös puudutettuna. Puudutuksen (epiduraali- tai spinaalipuudutuksen) laiton jälkeen sinun on oltava makuulla tai puoli-istuvassa asennossa noin puoli tuntia tasaisen vaikutuksen saamiseksi, samalla seurataan verenpainetta, joka voi joskus laskea. Sen jälkeen saat olla pystyssä ja liikkua huoneessa haluamallasi tavalla. Sikiön vointia seurataan koko ajan puudutuksen laiton jälkeen, mutta se ei estä sinua liikkumasta. Pystyssä olo, liikkuminen ja eri asentojen kokeilu synnytyksen aikana on hyödyllistä synnytyksen etenemisen kannalta.​

Mitä jos haluan synnyttää luomuna ilman lääkkeellistä kivunlievitystä? Saanko?​

Kivunlievitystä tarjotaan synnytyksen aikana synnyttäjän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Lääkkeettömiä kivunlievitys keinoja on useita ja niitä suositellaan etenkin synnytyksen alkuvaiheessa. Ilman lääkkeellistä kivunlievitystä on hyvinkin mahdollista synnyttää eikä puudutuksia painosteta ottamaan. Tärkeää olisi kuitenkin olla lukitsematta mieltään ehdottomuuksiin kivunlievityksen tai muidenkaan toiveiden suhteen, jotta ei pety tilanteeseen, vaikka kaikki menisikin lopulta hyvin (’synnytys meni niin nopeasti, etten ehtinyt saada suunnittelemaani puudutusta’ tai ’en kestänytkään kipua kuten kuvittelin ja jouduin ottamaan puudutuksen’). Joissakin tilanteissa puudutusta saatetaan suositella synnyttäjän toiveiden vastaisesti, jos puudutuksella arvioidaan saatavan hyötyä esim. pitkittyneessä synnytyksessä tai synnyttäjän ollessa hyvin kivulias ja jännittynyt tai verenpaineiden ollessa korkeita.

​Episiotomia​

Miksi välilihaa leikataan?

Episiotomia eli välilihanleikkaus tehdään vain tarvittaessa. Välilihan leikkauksen avulla voidaan esimerkiksi nopeuttaa lapsen syntymää huomattavasti ensisynnyttäjällä, jos ponnistusvaihe pitkittyy tai lapsen vointi edellyttää syntymän nopeuttamista. Välilihanleikkaus suojaa myös hankalammilta repeämiltä silloin, kun tarvitaan imukuppia avuksi ensisynnyttäjän synnyttäjän hoidossa tai lapsi on kookas tai perätilassa.​

Toivon, että välilihaani ei leikata? Kuunnellaanko toivettani?

Toivettasi toki kuullaan, mutta mikäli välilihan leikkaus katsotaan tarpeelliseksi, sinulle kerrotaan asiasta ja perustellaan, miksi episiotomian teko on tarpeen. Jos näin voidaan esimerkiksi saada lapsi syntymään nopeammin tilanteessa, jossa on kiire saada lapsi turvallisesti maailmaan, ei synnyttäjällä ole useinkaan mitään episiotomiaa vastaan. ​

Sattuuko välilihan leikkaaminen?

Väliliha puudutetaan ennen välilihan leikkaamista. Kudos on tässä vaiheessa venyttänyttä ja tunto ilman puudutustakin on jo sen vuoksi vähentynyt. Välilihan leikkaaminen ei siis satu vaan enemmänkin usein helpottaa ponnistusvaiheen lopussa. ​

Tuki synnytyksen aikana​

Jos puolisoni ei pääse synnytykseen mukaan, jäänkö yksin? Saanko ottaa jonkun muun mukaan synnytykseen?

Synnytykseen voit ottaa tukihenkilöksi puolison, ystävän, sukulaisen tai kenet haluat. Joka tapauksessa et ole yksin synnytyksen aikana, sillä tukenasi on kätilö koko synnytyksen ajan. 

Jos minulla ei ole ketään tukihenkilöä, mikä avuksi?

Doula eli synnytyksen ammattitukihenkilö on hyvä vaihtoehto silloin, kun lähelläsi ei ole tukihenkilöksi sopivaa läheistä tai tarvitset tai haluat lisätukea synnytykseen puolisosi tai muun tukihenkilön lisäksi. Esim. synnytyspelkoisia ja usein muitakin rauhoittaa tieto siitä, että synnytykseen on tulossa mukaan tuttu asiaa ymmärtävä tukihenkilö.​

Mitä jos en tule toimeen kätilöni kanssa tai minua kohdellaan ei-toivotusti?

Synnytys on herkkä vuorovaikutustilanne ja joskus käy niin, että kemiat eivät kohtaa.  Silloin voi toivoa kätilön vaihtoa. Asia on hyvä ottaa suoraan rauhallisesti puheeksi ja kätilön toimesta vaihto tulee hoitaa asiallisesti. Ei kummankaan, synnyttäjän eikä kätilön, tulisi kokea leimautumista asian takia. ​

Käytös ja eritteet​

Huudan ja kiroilen usein jos hätäännyn tai olen kivulias, voiko synnytyksessä huutaa ja kiroilla?

Osa ihmisistä on hiljaa synnytyksen aikana ja osaa huutaa luonnostaan. Kaikki on mahdollista ja sallittua synnytyksen aikana. Toiset kiroilevat ja myös kiroilua mahtuu synnytyssaliin eikä tarvitse pelätä kenenkään tuomitsevan sinua. Ponnistusvaiheessa synnyttäjää saatetaan ohjata olemaan huutamatta, jos äänen käyttö vie energiaa ponnistamiselta. Ääntä voi käyttää myös rakentavasti esim. laulaen ja tätä voi harjoitella etukäteen, etenkin jos äänenkäyttö on sinulle luonnollinen tapa hallita kipua. 

Mitä jos menen paniikkiin, enkä pysty kuuntelemaan ohjeita?​

Hetkellinen paniikin tunne synnytyksen aikana ei ole tavatonta ja henkilökunta on erittäin tottunutta rauhoittamaan sinua tarvittaessa synnytyksen aikana. Etukäteen synnytykseen valmentautuminen ja synnytyspelon hoito sekä riittävä kivunlievitys vähentävät riskiä joutua paniikkiin. ​

Minua inhottaa, jos ulostetta tai virtsaa tulee ulos tahtomattani, voiko sen estää?

Suolen tyhjentyminen ja muutkin eritteet ovat luonnollisia synnytyksen aikana eikä niitä tarvitse hävetä. Suolen tyhjentäminen (peräruiske) ennen synnytystä saattaa auttaa. Virtsarakko ei usein tyhjene hyvin synnytyksen aikana, etenkään puudutuksen aikana. Tällöin virtsarakko kannattaa ennen ponnistusvaihetta tyhjentää katetrilla. Tyhjä virtsarakko helpottaa ponnistamista ja myös virtsan tahatonta valumista. 

Oksennan usein herkästi kivusta, mitä jos oksennan synnytyksessä enkä siten pysty toimimaan?

Supisteleva kohtu myllertää vatsaontelossa ja oksentaminen reaktiona siihen ei ole tavatonta. Vanha kansa puhuu jopa ”neljän sentin oksennuksesta” eli että synnytys on kunnolla käynnissä, kun synnyttäjä oksentaa.

Pahoinvointia ja oksentamista voi vähentää synnytyksen aikana nestetiputuksin ja puudutusten avulla. Tarvittaessa voidaan antaa myös pahoinvointilääkettä. Pahoinvointilääkettä voidaan antaa ennakkoonkin, jos kipulääkkeistä tulee herkästi pahoinvointia. ​

Imukuppisynnytys​

Sattuuko imukuppi?

Imukupin asettaminen saattaa tuntua sen hetken epämiellyttävältä, mutta tunne on nopeasti ohi, kun kuppi on paikallaan lapsen päätä vasten. Itse imuveto tuntuu paineena lapsen pään venyttäessä välilihaa. Usein ennen imukuppia on ponnistettu jo jonkin aikaa ja silloin imukuppi nopeuttaa syntymää ja siten helpottaa oloa.

Voiko imukupista kieltäytyä?

Imukuppia ei koskaan tehdä turhaan. Sikiön ahdinkotilanteessa on tärkeä saada lapsi nopeasti syntymään eikä silloin voi tilanteesta kieltäytyä. Silloin lapsi on juuri syntymässä muutenkin eikä imukupista kannata kieltäytyä lapsen vointia ja turvallisuutta vaarantaen. Jos taas on kyse pitkittyneestä ponnistusvaiheesta ilman sikiön ahdinkoa, joudutaan usein puntaroimaan, miten olisi hyvä edetä. Varsinkin jos lapsen pää on vielä korkealla, voi keisarileikkaus olla vaihtoehto imukupille ja asiassa kuullaan toki synnyttäjänkin mielipide. Äidin riskien kannalta imukuppisynnytys on toki paljon pienempi toimenpide kuin keisarileikkaus.​

Keisarileikkaus​

Ovatko kaikki kesken synnytystä tehtävät sektiot hätäsektioita?

Suurin osa synnytyksen aikaisista sektioista on kiireellisiä, jolloin aikaa päätöksestä lapsen syntymään on yli 30 minuuttia, joskus joitain tuntejakin. Leikkaus tehdään kuten suunniteltu sektiokin. Vain 1 % synnytyksistä päätyy hätäsektioon.

Jos joudun sektioon kesken synnytyksen, pääseekö mieheni mukaan?

Suurimpaan osaa sektioista myös synnytyksen aikana pääsee puoliso tai muu tukihenkilö mukaan. Ainoastaan hätäsektio tai muu kriittinen tilanne on este puolison pääsylle, mutta silloin henkilökunta on tukenasi. Näissä tilanteissa synnyttäjä usein nukutetaan ja siinä ei voi olla mukana muita kuin terveydenhuollon ammattihenkilökuntaa.

​Vuoto

Minulla on aina ollut erittäin runsaat kuukautiset, mitä jos vuodan synnytyksessäkin?

Synnytyksissä varaudutaan aina vuotoon, vaikka suurin osa synnytyksistä sujuu ilman vuoto-ongelmia. Tämän vuoksi on kuitenkin turvallisinta synnyttää sairaalassa, jolloin tarvitsemasi apu on lähellä.

Raskauden aikana verimäärä lisääntyy ja synnyttäjä sietää kohtalaista verenhukkaa aivan eri tavalla kuin ei-raskaan oleva.​

Ystäväni vuoti synnytyksessä yli 5 litraa, mitä jos minulle käy samoin?

Hyvin runsaat vuodot synnytyksessä ovat harvinaisia. Vuoto ei useinkaan tule hetkessä ja henkilökunta on taitavaa vuodon syyn tunnistamisessa ja hoitamisessa. Syy hoidetaan ja vuotanut verimäärä korvataan hyvin saatavissa olevin verituottein.​

Vesisynnytys​

Koen veden helpottavan kipuani ja haluan olla ammeessa synnytyksen aikana, onnistuuko se?

​Synnytyksen alkuvaiheessa amme on usein hyvä kivunlievitys. Mikäli pärjäät ilman puudutusta ja synnytys etenee hyvin, voit olla ammeessa pidempäänkin. Infektioon viittaavia merkkejä ei saa olla. Toisinaan kokonaistilannetta arvioidessa voidaan todeta, ettei ammeessa oloa suositella.

Avautumisvaiheessa lämpimässä vedessä oleilu (34–37° C) on sallittua riippumatta siitä ovatko kalvot ehjät vai puhjenneet – kuitenkin niin, että sikiön sydänääniä voidaan seurata ajoittain tai tarvittaessa jatkuvasti (telemetria). Synnytyksen ollessa latenttivaiheessa veden lämpötila voi olla lämmin. Kun synnytys etenee, on suositeltavaa, että veden lämpötilaa lasketaan noin 35 asteeseen. 

Jos synnytys on kovin ennenaikainen, vedessä oloa ei suositella edes avautumisvaiheessa.​

Haluaisin synnyttää veteen, onko se turvallista ja saanko varmasti?

Veteen synnyttäminen on alkanut lisääntyä myös Suomessa viime vuosina. Usein vuorosta löytyy kätilö, joka osaa hoitaa vesisynnytyksen. Veteen synnyttäminen on mahdollista, mikäli synnytyksen kulku on ollut täysin normaali, on odotettavissa normaali ponnistusvaihe, sikiön voinnin seuranta on järjestettävissä myös ammeeseen, kätilö on perehtynyt vesisynnytyksen hoitoon ja lapsi voidaan välittömästi nostaa vedestä ilmaan. 

Ennenaikaisesti syntyvä, raskauden kestoon nähden pieni- tai suurikokoinen lapsi, perätilassa oleva lapsi tai kaksoset eivät kuitenkaan voi syntyä veteen.




Edellinen sivuSeuraava sivu