Synnytyskivun lääkkeellinen hoito

Kovassa kivussa kivunlievityksen käyttö on suositeltavaa paitsi inhimilliseltä kannalta, myös lääketieteellisistä syistä, sillä voimakas kipu voi hidastaa synnytyksen kulkua ja heikentää istukkaverenkiertoa.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Kivunlievitys on kaikkien synnyttäjien saatavilla; menetelmä valitaan synnyttäjän toivomusten ja synnytyksen vaiheen mukaan, ja eri menetelmiä käytetään peräkkäin ja rinnakkain. ​​​

Lääkkeet

Synnytyksen alkuvaiheessa kotona voi kipuun ottaa parasetamolia.

Petidiini on sairaalassa pakaralihakseen pistettävä kipulääke, jota käytetään synnytyksen alussa. Se rentouttaa ja vie supistuskivulta terävimmän kärjen. Vastaava lääke on Oxynorm, jota voidaan antaa myös suun kautta. Muita synnytyksen alkuvaiheen kipulääkkeitä ovat Tramal ja Litalgin.  ​

Ilo​kaasu

Ilokaasu on supistusten aikana hengitettävä kaasu, jota voidaan käyttää koko synnytyksen ajan. ​

Ilokaasu eli dityppioksidi on typen happiyhdiste. Huoneenlämmössä ilokaasu on väritön, hajuton ja syttymätön kaasu. Sitä käytetään kirurgiassa, hammashoidossa ja synnytyksissä kipua lievittävien ja nukuttavien vaikutustensa vuoksi. Ilokaasu vaikuttaa keskushermoston kautta heikentämällä kipuimpulssien kulkua ja vapauttaa samalla kehon omia endorfiineja, kipua lievittäviä morfiinin kaltaisia aineita. Synnytyksessä käytettävä ilokaasu eli typpioksiduuli on hapen ja typpioksidin sekoitus (O2 + N2O) ja niiden suhdetta voi säätää tarpeen ja tilanteen mukaan.

Synnytyksessä ilokaasua käytetään, koska se rauhoittaa ja lievittää kipua. Ilokaasua hengitetään nenän ja suun päällä pidettävän maskin kautta ja sen vaikutus alkaa noin puolen minuutin viiveellä. Ilokaasulaite toimii syvillä sisäänhengityksillä. Jotta lääkkeen hyöty maksimoituu, on tärkeää aloittaa ilokaasun hengitys heti, kun supistus alkaa tuntua. Maski otetaan pois kasvoilta aina supistusten välissä.  Ilokaasu poistuu nopeasti kokonaan hengityksen mukana parissa minuutissa. 

Ilokaasu vaikuttaa myös muuhun kuin pelkästään synnytyskipuun. Ilokaasun käyttö voi tuntua siltä kuin olisi alkoholin aiheuttamassa hiprakassa. Sivuvaikutuksia voivat olla huimaus, sekavuus, tokkuraisuus ja pahoinvointi, etenkin jos kaasua ottaa pitkään ilman taukoja. Aistihavainnot saattavat muuttua ja voi olla vaikea puhua selkeästi. Näitä tuntemuksia ei kannata säikähtää, oireet katoavat nopeasti lopetettuasi kaasun hengittämisen. Ilokaasu on äidille ja sikiölle turvallista. Kivunlievitysmuotona ilokaasu on lievin synnytyksessä käytettävistä lääkkeellisistä kivunlievitysmenetelmistä. Sillä on vähiten haitallisia sivuvaikutuksia, eikä se vaikuta kehon omaan luonnolliseen hormonitoimintaan lamaannuttavasti.

Ilokaasun ​vaikutuksen kokeminen on hyvin yksilöllistä. Kaikki synnyttäjät eivät pidä ilokaasun aiheuttamista tuntemuksista. Toiset taas kokevat ilokaasun erittäin hyvänä. Ilokaasun hyvä puoli on se, että siinä synnyttäjä voi itse säädellä haluamaansa lääkkeen määrää. Jos tulee tunne liiallisesta vaikutuksesta, on helppo lopettaa ilokaasun hengittäminen ja vaikutus häviää nopeasti. Ilokaasua voit käyttää myös vedessä tehostamaan veden kipua lievittävää vaikutusta.

Parakervikaali- eli kohdunkaulanpuudutus​

Parakervikaali- eli kohdunkaulanpuudutus laitetaan emättimen kautta kohdunkaulan molemmille puolille avautumisvaiheen kivunlievitykseksi. Puudute on tehokas paikallispuudute. Se auttaa kipuihin hyvin tai erinomaisesti 50 prosentilla synnyttäjistä ja kohtalaisesti noin 35 prosentilla synnyttäjistä. Puudutuksen vaikutus kestää noin 1 - 2 tuntia, ja se voidaan tarvittaessa toistaa useita kertoja. ​

Pudendaalipuudutus

Pudendaalipuudutus on hyvä paikallispuudute ponnistusvaiheessa. Puudute laitetaan emättimen kautta ohuella neulalla molemmille puolille lantion sivuseinää puuduttamaan välilihaa hermottavat pudendaali- eli häpyhermot. ​

Pudendaalipuudutuksella pystytään lievittämään synnytyskanavan alaosan ja ulkosynnyttimien alueen kipuja ponnistusvaiheessa. Puudutus alkaa vaikuttaa lähes välittömästi. Vauva syntyy usein helpommin synnyttäjän pystyessä rentouttamaan välilihan alueen puudutuksen myötä. Alue​ pysyy usein tunnottomana parin tunnin ajan ja sen avulla synnyttäjä on usein kivuton myös mahdollisen synnytyksen jälkeisen ompelun ajan.​

Epiduraalipuudutus

Epiduraalipuudutus on tehokkain yksittäinen lääkkeellinen kivunlievitysmenetelmä, ja se voidaan laittaa myös avautumisvaiheen alussa. Yhdistämällä lääkeliuoksessa puudute ja kipulääke päästään tehokkaaseen kivunlievitykseen ilman merkittävää jalkojen puutumista. Epiduraalipuudutuksen vaikutus alkaa vähitellen 10 – 15 minuutissa, ja kerta-annoksen vaikutus kestää 1,5 - 3 tuntia. Se voidaan uusia monta kertaa epiduraalitilaan laitetun katetrin kautta. Jos synnytyksen aikana joudutaan keisarileikkaukseen, voidaan katetrin kautta ruiskuttaa myös leikkausta varten suurempi puudutusaineannos. Epiduraalipuudutus auttaa kipuihin hyvin tai erinomaisesti yli 80 prosentilla synnyttäjistä ja vain 2 - 3 prosentilla se ei auta lainkaan. 

Joskus harvoin epiduraalipuudutus jää toispuoleiseksi tai se ei lainkaan toimi. ​Tällöin katetrin paikkaa voidaan kokeilla vaihtaa vetämällä sitä ulospäin tai katetri laitetaan kokonaan uudelleen​. Epiduraalipuudutus on kaikkien terveiden synnyttäjien saatavilla riippumatta siitä, monesko synnytys on. Vain muutamissa tilanteissa ei epiduraalipuudutusta voida laittaa. Näitä ovat veren hyytymishäiriöt, verihiutaleiden vähyys, keskeytymätön verenohennuslääkitys, allergia puudutusaineille, tulehdus selän iholla puudutuksen pistoalueella tai verenmyrkytys. ​

Spinaalipuudutus

Spinaalipuudutus on vielä tehokkaampi kuin epiduraalipuudutus. Sen vaikutus alkaa myös muutamassa minuutissa, ja kerta-annoksen vaikutus kestää 1 - 2 tuntia. 

Spinaalipuudutuksen yhteydessä voidaan pistää myös epiduraalikatetri lisäkivunlievitystä varten​​.

Spinaalipuudutusta käytetään lähinnä nopeasti etenevien synnytysten loppuvaiheessa, jolloin kerta-annos riittää hoitamaan sekä avautumis- että ponnistusvaiheen kivun. Vasta-aiheet ovat samat kuin epiduraalipuudutuksessa. Spinaalipuudutuksessa jalkojen puutumisen tunne on voimakkaampaa ensimmäisen puolen tunnin ajan. Jalkeilla voi olla jalkojen puutumisen hälvettyä, alkuun toisen tukemana.​​

Epiduraali- ja spinaalipuudutuksen mahdolliset haittavaikutukset: 

  • Puudutus laajentaa verisuonia ja aiheuttaa ohimenevää verenpaineen laskua, jota estetään suonensisäisellä nestehoidolla​ (ja joskus hoidetaan lääkkeillä). 
  • Puudutus saattaa aiheuttaa vaaratonta kutinaa tai tärinää. 
  • Puudutus saattaa ohimenevästi vaikeuttaa virtsaamista, ja joskus virtsarakko joudutaan tyhjentämään katetrilla. 
  • Epiduraalineula saattaa vahingossa lävistää spinaalitilaa ympäröivän kalvon, jolloin jälkeenpäin voi ilmaantua pystyasennossa paheneva päänsärky (riski on noin 1:200 puudutusta). Päänsärkyä voidaan hoitaa lääkkeillä ja tarvittaessa asettaa niin sanottu veripaikka. 
  • Selkäkipu on tavallista synnytyksen jälkeen, eivätkä selkäpuudutukset vaikuta sen esiintyvyyteen (joskus pistokohta voi aristaa muutaman päivän). 
  • Puudutusneulan aiheuttamat ohimenevät tai pitkäaikaiset hermovauriot (kipu/puutuminen) ovat harvinaisia. Ohimenevien riski on noin 1:3 000, ja pitkäaikaisten riski on noin 1:13 000 puudutusta. 
  • Synnytykseen liittyvät, puudutuksista riippumattomat, yleensä ohimenevät hermojuurioireet ovat tavallisempia (noin 1:100 – 1:500 synnytystä). 


synnytyskipu; spinaalipuudutus; parakervikaalipuudutus; pudendaalipuudutus; epiduraalipuudutus; ilokaasu

Kyllä

Päivitetty  22.10.2019