Reumataudit

Reumasairaudet eivät ole useimmiten esteenä raskaudelle. Osaan reumalääkkeistä saattaa liittyä sikiön kehityshäiriön riski. Lääkitys suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa tehokkaaksi äidille, mutta vaarattomaksi sikiölle. 

Raskauden suunnittelu

Raskauden suunnittelu kannattaa ottaa puheeksi oman reumalääkärin kanssa jo hyvissä ajoin ennen raskautta. Osaan reumalääkkeistä saattaa liittyä sikiön kehityshäiriön riski. Näiden lääkkeiden käytössä turva-aika ennen raskautta on useita kuukausia. Tästä syystä lääkkeiden käytöstä ja mahdollista vaihdoista jo ennen raskauden alkua on syytä neuvotella lääkärin kanssa.

Lääkitys suunnitellaan niin että se on tehokas äidille mutta turvallinen sikiölle ja imeväiselle. Lääkityksen turvallisuuden voi tarkistaa teratologisesta tietopalvelusta tai alla olevasta linkistä reumaliiton sivulta.

Lue lisää:

Teratologinen tietopalvelu (HUS)

Reumataudit ja raskaus (Reumaliitto) 

Reumatautia sairastavan hedelmällisyys on normaali, eikä reumasairaudet useimmiten ole este raskaudelle. Hyvin aktiivinen tauti voi aiheuttaa ohimeneviä kuukautiskierron häiriöitä ja raskaaksi tulo voi kestää toisinaan kauemmin. Tulehduskipulääkkeet häiritsevät hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä, joten niiden käyttöä on syytä välttää ainakin ennen ja jälkeen ovulaation. Raskautta ei suositella, mikäli äidillä on amyloidoosista aiheutuva munuaisen vajaatoiminta tai tautiin liittyvä verisuonten tulehdus.

Raskaus ja reumataudin aktiivisuus

Reumatautien oireet ja tulehduksellinen aktiivisuus yleensä joko helpottavat (seropositiivinen nivelreuma) raskauden aikana tai raskaus ei juuri vaikuta taudinkulkuun (SLE ja Sjögrenin oireyhtymä). Joillakin lääkitys voidaan usein kokonaan tauottaa raskauden ajaksi. Hyvin pienellä osalla oireet voivat lisääntyä. Kuitenkin monet reumasairaudet, esim. nivelreuma, voivat pahentua raskauden jälkeen. Riskiraskauksien ennustetta parantavat tarkka äidin ja sikiön voinnin seuranta.

Nivelreuma

Nivelreumaa sairastavan raskaus sujuu yleensä normaalisti eikä siihen liity merkittäviä erityisriskejä. Nivelreumapotilaiden keskenmeno, ennenaikaisen synnytyksen tai sikiön kasvun hidastuman riski ei ole kohonnut muihin raskaana oleviin verrattuna. Raskauksien ei katsota vaikuttavan nivelreuman pitkäaikaisennusteeseen, mutta raskauden jälkeinen aika on merkittävä nivelreuman puhkeamista lisäävä tekijä.

Selkärankareuma

Selkärankareumaa sairastavilla, joilla oireet ovat ennen raskautta olleet nivelissä, sairaus usein rauhoittuu raskauden aikana. Sakroiliakaalinivelten oireet sen sijaan harvoin rauhoittuvat raskausaikana. Selkärankareumaa sairastavilla alaselkäoireet ovat yleisiä raskauden aikana. Niitä aiheuttavat normaaliinkin raskauteen liittyvien liitoskipujen lisäksi selän alueen tulehdusten aktiivisuus.

Nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasin, reaktiivisten artriittien ja kroonisiin suolistosairauksiin liittyvien artriittien niveloireet useimmiten rauhoittuvat raskauden aikana ja voivat pahentua synnytyksen jälkeen.

SLE eli punahukka

SLE-sairauteen liittyy raskaudenaikaisia riskejä. Oireet ovat useimmiten lieviä ja saadaan hallintaan pienellä lääkityksen lisäyksellä. Vaikeat pahenemisvaiheet ovat harvinaisia. SLE-hen liittyy 2-3 kertainen keskenmenoriski, ennenaikaisen syntymän sekä sikiön kasvuhidastuman riski. Alkuraskauden keskenmenoriskiin liittyy useimmiten fosfolipidivasta-aineisiin, joita SLE:tä sairastavilla esiintyy muita useammin. Komplikaatioiden riski lisääntyy, jos sairaus on ollut aktiivinen raskauden alkaessa.

MTCD eli sekamuotoinen sidekudossairaus

MTCD:tä sairastavien raskausriskit ovat samankaltaisia kuin SLE:ssä, mutta niitä esiintyy harvemmin ja lievempinä.

Sjögrenin syndrooma

Sjögrenin syndroomaa sairastavilla merkittävin raskausriski on SSA- ja SSB vasta -aineisiin liittyvä sikiön synnynnäisen eteiskammiokatkoksen riski. Eteiskammiokatkoksessa sydämen sähköisen impulssin johtuminen on häiriintynyt mikä nähdään sykkeen hidastumisena. Mikäli molemmat vasta-aineet ovat koholla, riski on noin neljä prosenttia ja jos vain toinen koholla, riski on noin kaksi prosenttia. Tämän vuoksi Sjögrenin syndrooma sairastavilla sikiön sydänääniä seurataan neuvolassa 2-4 viikon välein raskausviikoilla 15–25. Jos sikiöllä todetaan sykkeen madaltuminen, potilas lähetetään päivystyksenä äitiyspoliklinikalle, jossa tehdään jatkotutkimukset sikiödiagnostiikkaan perehtyneiden ja lasten sydänsairauksiin erikoistuneiden lääkäreiden kanssa yhteistyössä. Eteikammiokatkoksen syntymistä voidaan estää harkituissa tapauksissa kortikossteroidi hoidolla. Lapsi tarvitsee syntymän jälkeen yleensä sydämen tahdistimen.

Fibromyalgia

Fibromyalgia sinänsä ei lisää raskausriskejä. Jos potilaalla on käytössä muu kipulääkitys kuin parasetamoli, esimerkiksi kipukynnyslääkitys, on hyvä neuvotella lääkityksestä lääkärin kanssa. Raskauden aikana voi esiintyä ns. liitoskipuja, jotka aiheutuvat lantion ja lonkkien alueen venymisestä ja asentomuutoksista. Nämä kuuluvat myös normaaliin raskauteen.

Reumasairaus ja synnytys

Reumasairaus ei yleensä vaikuta synnytystapaan vaan synnytystapa valikoituu synnytysopillisin perustein. Normaali alatiesynnytys on toivottavaa. Ennen synnytystä kannattaa selvittää lonkkanivelten liikkuvuus. Lonkkien tekonivelet eivät poista alatiesynnytyksen mahdollisuutta. Vaikea lonkan liikerajoitus tai lonkan tekonivelen tilanne voi edellyttää keisarinleikkausta. Keisarinleikkauksesta toipuminen on yleensä hitaampaa kuin alatiesynnytyksestä. Imetys on useimmiten sallittua. Tietyt lääkkeet ovat imetyksen aikana kiellettyjä. Lääkityksistä on syytä keskustella etukäteen lääkärin kanssa.


Edellinen sivuSeuraava sivu