Suomessa väestöstä 40-80 prosenttia on sairastanut sytomegalovirusinfektion. Raskaanaolevista 1-4 prosenttia saa tartunnan. Äidin vasta-ainepositiivisuus ei suojaa sikiötä, koska infektion uusiutuminen voi aiheuttaa synnynnäisen taudin, vaikkakin yleensä selvästi lievemmän kuin ensi-infektio. Suurimmalla osalla tauti on oireeton. Tavallisimmat oireet ovat useita päiviä tai muutaman viikon kestävä matala-asteinen kuumeilu, kurkkukipu, päänsärky ja imusolmukkeiden suureneminen muuallakin kuin kaulalla. Joskus ilmenee lievää maksa-arvojen nousua maksatulehduksen merkkinä ja verenkuvassa voidaan todeta suuria valkosoluja ("sytomegalo").
Tauti paranee yleensä itsestään muutaman viikon kuluessa. Sikiön CMV-infektion löytäminen on vaikeaa ja useimmiten synnynnäinen infektio löydetään kaikututkimuksessa sikiön keskushermostopoikkeavuuksien perusteella. Sytomegalovirus tarttuu eritteiden välityksellä, kantajat erittävät virusta ajoittain sylkeen, virtsaan, sukuelinten eritteisiin ja äidinmaitoon. Primaari-infektiossa sikiön sairastuminen tapahtuu noin 40 prosentilla. Äidin sairastaessa ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, lähes neljännes lapsista syntyy oireisena. Äidin uusintainfektio tai latentin taudin uudelleen aktivoituminen voi tartuttaa sikiön, riski on yksi prosentti.
Lue lisää:
Sytomegalovirusinfektio (Terveyskirjasto)
Raskaus ja sytomegalovirus (HUS)
Edellinen sivuSeuraava sivu