Imiessään rintaa lapsi saa ravintoaineiden ja kasvua tukevien tekijöiden lisäksi tärkeää, kokonaiskehitystä tukevaa läheisyyttä. Myös äiti itse hyötyy imetyksestä.

Moni imetyksen hyödyistä on sitä suurempi, mitä enemmän lapsi saa äidinmaitoa; mitä pidempään lasta imettää, sitä suuremmat hyödyt ovat sekä äidille että lapselle. Maidon koostumus on myös erilaista eri-ikäisille ja eri raskausviikoilla syntyneille lapsille – aina juuri sopivaa.

Imetyksen hyödyt lapselle

Imetys suojaa lasta tulehduksilta. Täysimetys vähentää tutkitusti muun muassa korvatulehduksia sekä hengitystie- ja suolistotulehduksista johtuvia sairaalakäyntejä. Imetys suojaa kohtalaisesti astmalta, atooppiselta ihottumalta ja kätkytkuolemalta.

Imetetyillä lapsilla näyttäisi myös olevan vähemmän nekrotisoivaa enterokoliittia (keskosten vaikea suolistosairaus), keliakiaa ja lapsuusiän leukemiaa sekä myöhemmin lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta.

Rintamaidossa on muun muassa runsaasti erilaisia maitohappobakteereja, joiden avulla lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta.

Keskoset hyötyvät äidinmaidosta aivan erityisesti. Lastenklinikan pikkukeskosilla äidinmaidon antama suoja ja kasvun turvaaminen on myös huomattu, ja tutkimuksissa on terveyshyötyjen huomattu näkyvän vielä murrosiässä. Kaikkein parasta keskoselle on oman äidin maito. Keskosen synnyttäneen äidin maito on laadultaan erilaista, kuin täysaikaisen lapsen synnyttäneiden äitien maito ja turvaa pienen vauvan voinnin kaikkein parhaiten. Jos äidin ei ole mahdollista lypsää, annetaan keskosille luovutettua äidinmaitoa.

Imetyksen hyödyt äidille

Äiti saa imetyksestä välittömiä mutta myös hyvin pitkäaikaisia hyötyjä. Nopeasti ilmeneviä hyötyjä ovat muun muassa, että äiti toipuu synnytyksestä nopeasti, kohtu supistuu paremmin ja jälkivuotoa on vähemmän. Imettäessä erittyvä oksitosiini on mielihyvähormoni, joka lievittää stressiä ja saa äidin tuntemaan olonsa luottavaiseksi. Imettävät äidit sairastuvatkin harvemmin masennukseen kuin äidit, jotka eivät imetä. Mitä useamman vuoden nainen elämästään imettää, sitä pienempi on hänen riskinsä sairastua muun muassa 2-tyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, rintasyöpään tai munasarjasyöpään.

Imetyssuositukset

Täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään asti. 4-6 kuukauden iässä lapselle voi tarjota maisteluannoksina kiinteää ruokaa. Jos vauva kasvaa hyvin rintamaidolla, ei maisteluannosten aloittamista tarvitse kiirehtiä. Maistelu kannattaa aloittaa, kun vauva osaa kannatella itseään ja osoittaa kiinnostusta kiinteiden syömistä kohtaan esimerkiksi muun perheen ruokaillessa. Kaikille kiinteä ruoka tulee aloittaa kuuden kuukauden iässä. Maisteluannokset ovat pieniä, lusikan kärjellinen tai korkeintaan muutama teelusikallinen. Näiden annosten tarkoituksena on tukea suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä uusille ruoka-aineille. Määrien pitää kuitenkin olla pieniä, ravitsemuksellisesti äidinmaito on parasta ravintoa kuuden kuukauden ikään asti.

Jos lapsen kasvuun liittyy huolta, saatetaan kiinteät ruoat aloittaa neljän kuukauden iässä isompina annoksina.

Kuuden kuukauden iän jälkeen lapsen kiinteän ruoan määrää lisätään. Lapsen voi antaa syödä itse sormin, tai ruoan voi soseuttaa ja syöttää lusikalla. Allergiaa ehkäisee nykytiedon valossa parhaiten se, että lapselle tarjotaan tässä vaiheessa paljon erilaisia ruokia.

Imetystä on hyvä jatkaa kiinteän ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti ja perheen niin halutessa pidempäänkin.

Lue lisää:
Syödään yhdessä-ruokasuositukset lapsiperheille (Julkari.fi)