Sädehoito aiheuttaa soluihin perintöaineksen eli DNA:n vaurion, joka johtaa solun kuolemaan. Vaikutus on sitä voimakkaampi, mitä nopeammin jakautuva solu on kyseessä. Pahanlaatuiset syöpäsolut jakautuvat nopeasti, ja siksi sädehoito tehoaa niihin hyvin. Sädehoito tehoaa useisiin kiinteisiin kasvaimiin ja sitä käytetään esimerkiksi aivokasvainten, Ewingin sarkooman, neuroblastooman ja rabdomyosarkooman hoidossa.
Sädehoitoa ei käytetä ainoana hoitomuotona, vaan se yhdistetään yleensä solunsalpaajahoitoon ja kirurgiseen hoitoon.
Sädehoito on tehokas myös lymfoomien hoidossa, mutta solunsalpaajahoidon kehittymisen myötä sädehoidon käyttö niiden hoidossa on vähentynyt.
Koko kehoon annettavaa sädehoitoa on tarpeen käyttää osalla leukemiapotilaista kantasolujen siirron (luuytimen vaihto) esihoidon osana. Merkittävien haittavaikutusten vuoksi koko kehon sädehoidon käyttöä on kuitenkin viime aikoina pyritty vähentämään.
Lasten ja nuorten sädehoito toteutetaan kiinteässä yhteistyössä sädehoitoon erikoistuneiden lääkäreiden kanssa ja heidän johtamissaan yksiköissä.
Sädehoidon haittavaikutukset lapsilla ja nuorilla
Sädehoidon haittavaikutukset riippuvat siitä, mihin elimiin sädetys kohdentuu. Tyypillisesti sädehoitoalueelle jäävät limakalvot kuivuvat ja ärtyvät ja hoitoalueen iho alkaa punoittaa. Erittävien rauhasten toiminta heikkenee, mikäli sädehoito kohdistuu niihin. Esimerkiksi sylkirauhasten toiminnan heikentyminen voi aiheuttaa suun kuivumista.
Mikäli merkittävä sädeannos osuu luiden kasvulevyjen alueelle, luun kasvu pysähtyy, seuraa kasvuongelmia ja mahdollisesti vartalon epäsymmetriaa.
Keuhkot ja sydän ovat myös herkkiä sädehoidon vaikutuksille, ja mikäli näille alueille joudutaan kohdistamaan merkittävä sädeannos, on tämä otettava hoidon jälkeisessä seurannassa huomioon.
Sukupuolirauhasten alueelle annettu sädehoito voi aiheuttaa häiriötä murrosiän kehityksessä ja myöhemmin hedelmällisyydessä.
Sädehoidon toteutus ja haittavaikutusten ehkäiseminen
Haittavaikutuksien vähentämiseksi sädehoito annetaan useissa osissa yleensä 2–5 viikon aikana arkipäivisin. Yksittäinen sädehoitokerta ei vie muutamaa minuuttia kauempaa, mutta potilaan asetteleminen oikeaan asentoon hoitoa varten voi viedä enemmän aikaa. Pienimmät potilaat tarvitsevat sädehoidon ajaksi nukutuksen, jotta potilaan asento saadaan pysymään oikeana koko sädetyksen ajan.
Sädehoito vaikuttaa myös terveisiin soluihin, ja siksi sädehoitoalueen läheisten kudosten solut ovat vaarassa. Nykyaikaisilla tekniikoilla sädehoito pystytään varsin hyvin kohdentamaan kasvaimeen, mutta osa annoksesta sekä niin sanottu hajasäteily päätyvät aina myös läheisiin kudoksiin ja tätä kautta syntyy haittavaikutuksia, jotka voivat olla merkittäviäkin, mikäli tarvittava sädehoitoalue on laaja tai potilas on hyvin nuori.