1. Aloittakaa pohtimalla haluatteko muutosta, mitä haluatte muuttaa ja miksi?
Muutoksiin on helpompi lähteä ja sitoutua, kun muutokset tehdään omaa perhettä ja itseä varten. ”Haluamme tehdä asioita, koska ne ovat meille tärkeitä.”
On hyvä punnita muutoksen hyötyjä ja haittoja. Mitä hyvää muutoksella voi saada aikaan? Entä voiko muutoksesta olla jotakin haittaa? Luultavasti jostain joutuu luopumaan tai jättämään vähemmälle. Ovatko hyödyt silti haittoja suuremmat?
Esimerkki: Haluamme lisätä kasvisten käyttöä, koska tavoitteenamme on keventää syömistä ja saada enemmän makua ja väriä annoksiin. Tämä muutos auttaa meitä voimaan paremmin. Joudumme käyttämään hieman enemmän aikaa ruoan valmistamiseen, mutta se on silti sen arvoista.
2. Päättäkää tehdä pieniä muutoksia
Huomatkaa, mitkä asiat ovat jo kunnossa ja toimivat tällä hetkellä. Miettikää sitten pieniä muutoskohteita, jotka ovat useimpina päivinä toteutettavissa. Tällöin on mahdollista saada tärkeitä onnistumisen tunteita. Alkuun riittää, kun ottaa 1–3 pientä tavoitetta toteutettavaksi. Kun ne sujuvat, voi alkaa miettiä uusia tavoitteita. Voimavarat ovat rajalliset ja tavoitteita pitää suhteuttaa oman jaksamisen mukaan.
Esimerkkitavoite: Syömme useimpina päivinä kasviksia päivällisen yhteydessä.
3. Suunnitelkaa toteutus
Suunnitelkaa, miten ja millä ratkaisuilla saatte muutokset onnistumaan. Pohtikaa, mitä muutoksen toteuttamiseen tarvitaan ja minkälaisia esteitä muutoksen toteuttamiselle voi ilmetä.
Uusia toimintatapoja on hyvä kokeilla kahden viikon ajan. Tämän jälkeen arvioikaa, miltä muutos tuntui ja miten jatkatte. Kertyvien kokemusten pohjalta uusia tottumuksia voi muokata ja hioa toimivammiksi.
Esimerkki:
Mitä aiotaan tehdä? Varataan, valmistetaan ja syödään useammin kasviksia päivällisen yhteydessä.
Miten toteutetaan? Vanhemmat huolehtivat, että jääkaapissa on aina vähintään porkkanoita ja keräkaalia, jotka säilyvät hyvin. Kauppareissuilla ostetaan myös salaattitarpeita. Lisäksi hankitaan pakastekasviksia ja säilykehedelmiä. Päivällisen valmistaminen aloitetaan päättämällä, mitä kasvista tänään on tarjolla, kuka sen valmistaa ja miten.
Mahdollisia esteitä:Kauhea nälkä ja väsymys, kun pitäisi alkaa kasviksia laittamaan.
Miten toimimme? Syödään pari tomaattia tai porkkanaa alkupaloiksi, tehdään yhdessä.
4. Hyväksykää, että muutos ottaa aikaa
Moni haluaa pysyvän elämäntapamuutoksen tapahtuvan heti. Muutosprosessi vie kuitenkin aikaa ja on tavallista palata välillä vanhoihin tapoihin. Uskokaa ja luottakaa kykyynne toteuttaa muutos, vaikka välillä uskoa koetellaan.
5. Kehukaa ja kannustakaa toisianne
Kehu ja kannustus auttavat toimimaan toivotusti myös seuraavalla kerralla. Myönteistä ja ansaittua kehua ei voi koskaan antaa liikaa.
Kehua voi monella tapaa
-
Kannustava kehu lisää uskoa omiin kykyihin. ”Oletpas sinä taitava kuorimaan porkkanoita”.
-
Kyselevä kehu auttaa lasta pohtimaan, miksi asia sujui niin hyvin. ” Miten sinä osasitkin tehdä näin herkullisen salaatin”, ”Kuinka osasitkin kuoria nämä porkkanat näin hyvin”
-
Toimintaa ohjaava kehu kannustaa tavoittelemaan päämääriä. Harjoittelulla ja sinnikkyydellä melkein mikä tahansa on mahdollista. ”Kylläpä sinä jaksat sinnikkäästi harjoitella porkkanan kuorimista”.
-
Kiitos-kehu viestittää, että arvostamme toisen tekemistä. ”Kiitos, että teit meille salaatin tänään!”
- Lapsen kuullen toiselle aikuiselle kehuminen kasvattaa itsetuntoa: ”Meidän Eetu on tehnyt tällä viikolla kahtena päivänä ihan älyttömän hyvää porkkanaraastetta.”
Edellinen sivuSeuraava sivu