Kun tekee mieli antaa periksi

Elintapojen pysyvä muuttaminen on aikaa ja kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Vanhoihin tapoihin välillä palaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa uudesta tavasta luopumista.

​​

​On aivan ​luonnollista, että tulee tilanteita, joissa toimitaankin toisin kuin on ennalta ajateltu, sovittu ja olisi ollut hyväksi. Silloin helposti voi vallan ottaa tunne: ”Antaa olla, ihan sama luovuttaa kokonaan, ei tästä taaskaan mitään tule”.

Takapakkeihin suhtautumisella on suuri merkitys. Näihin tilanteisiin olisi hyvä jo ennalta asennoitua siten, että ne kuuluvat asiaan ja niistä voisikin ottaa opiksi.

Epäonnistumisen tunteet ja ajatukset ovat ymmärrettäviä ja hyväksyttäviä. Niiden ei kuitenkaan tarvitse johtaa luovuttamiseen. Sen sijaan voi kokeilla toisenlaista lähestymistapaa, jossa omat tunteet ja ajatukset hyväksytään ja valitaan toimintatapa, joka vie kohti oman perheen tavoitteita.

Miten toimia, kun haluaisi antaa periksi:

  • Tiedostakaa omat tunteet tai ajatukset: “Huomaan, että ajattelen, ettei millään olisi mitään väliä ja haluan luovuttaa.”
  • Kyseenalaistakaa: “Onko ajatus aivan totta? Onko tapahtunut oikeasti niin iso asia, ettei millään ole enää väliä ja kannattaa luovuttaa...? Voisimmeko nähdä, miten monet asiat ovat menneet jo parempaan suuntaan?”
  • Todetkaa: “Se oli vain ajatus, joita tule​e ja menee. Eihän me tämän takia luovuteta.”
  • Oppikaa: “Miksi kävi näin? Miten voisimme jatkossa toimia eri tavalla, että saisimme tämän asian toimimaan? Mitä kokeilemme seuraavaksi?”
  • Palatkaa "hyvän tekemisen tielle" tai kokeilkaa uutta toimintatapaa, jos se on tarpeellista.​

Edellinen sivuSeuraa​va sivu

 


 

Päivitetty  14.11.2019 14.58