Tuki- ja liikuntaelimiin kuuluvat kehon lihakset, luut, nivelet, nivelrustot, nivelsiteet ja jänteet sekä kudokset, joka tukevat ja pitävät muun kudoksen ja elimet paikoillaan. Tuki- ja liikuntaelimistön avulla ihminen liikkuu, tasapainoilee ja pysyy ryhdissä.
Koska lasten luu on aikuisen luuta joustavampaa ja luukalvo on vahva, lapsilla tavataan myös erityyppisiä murtumia kuin aikuisilla. Näitä ovat taipumamurtuma, pajunvitsamurtuma, ryppymurtuma, kasvulevymurtuma ja avulsio- eli repeämämurtuma.
- Taipumamurtumasta on kyse silloin kun luu on taipunut, mutta luukalvo luun päällä on säilynyt ehjänä. Murtuma voi olla ”pajunvitsamurtuma”, jossa luu taipuu, luukalvo katkeaa luun toisesta reunasta ja on ehjä toisesta reunasta, jolloin murtumapinnat pysyvät vastakkain.
- Lapsen murtuma voi olla myös ”ryppy-” eli torusmurtuma, jossa luussa todetaan vain vähäistä luun painumista kasaan ja luukalvot pysyvät ehjinä.
- Poikkimurtumalla tarkoitetaan murtumaa, jossa murtumalinja kulkee koko luun paksuuden ja luukalvojen läpi. Tällaisen murtuman hallitseminen pelkällä kipsihoidolla on vaikeampaa kuin tukevissa murtumissa ja poikkimurtuman hoidossa saatetaan tarvita tukimateriaaleja, kuten k-piikkejä, ydinnaulausta tai ruuvausta.
- Kasvulevymurtumissa murtumalinja kulkee joko kokonaan tai osittain kasvulevyn ja -linjan läpi.
- Kasvuikäisillä nivelsiteet ja lihakset ovat suhteellisesti luita vahvempia ja tämän vuoksi lapsilla ja nuorilla esiintyy aikuisia useammin avulsio- eli repeämämurtumia lihas-jänne-luuliitoksissa, joissa jänne vetää palan luuta irti.
Kuva:
Ranteen ryppy- eli torusmurtuma röntgenkuvassa.
Lasten murtumien diagnostiikka ja hoito poikkeavat aikuisten murtumahoidoista. Lapsen ikä ja murtuman sijainti ja tyyppi ovat merkitseviä suunniteltaessa hoitoa. Erityisesti nopean kasvun aikana luun kasvulevyt ovat alttiita vaurioitumaan. Toisaalta, mitä lähempänä kasvulevyä murtuma sijaitsee, sitä nopeammin luutumista yleensä tapahtuu. Mitä nuorempi lapsi on, sitä nopeammin murtumat luutuvat. Luuston kasvu myös korjaa joitakin virheasentoja, jotka ovat tulleet esimerkiksi murtuman seurauksena. Erityisosaamista vaaditaan luiden päissä olevien kasvulevyjen ja niiden läheisyydessä olevien vammojen käsittelyssä ja hoidon suunnittelussa, jotta luun kasvu ei häiriintyisi.
Liikunta on tärkeää kasvavalle ja kehittyvälle tuki- ja liikuntaelimistölle. Luut mukautuvat kuormituksen tai sen puutteen mukaan. Lapsilla on luontainen pyrkimys liikkua ja tämän vuoksi lasten tilapäisesti jäykistyneet nivelet usein normalisoituvat leikin ja liikkumisen avulla. Tämä mahdollistaa hoidoista toipumisen yleensä ongelmitta.
Lapsen kasvava luusto ei kuitenkaan kestä toistuvaa, yksipuolista rasitusta samalla tavalla kuin aikuisilla. Kasvuikäisillä nivelsiteet ja lihakset ovat suhteellisesti luita vahvempia ja tämän vuoksi lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia luustovammoja lihas-jänne-luuliitoksissa. Rasitusvammoja syntyy herkästi kasvuikäisillä lihasten kiinnityskohtiin, joissa on vielä avoimena oleva kasvulevy.
Luuranko
Ihmisen luurangolla on tärkeä tehtävä. Se suojaa ja tukee kehon eri osia sekä mahdollistaa liikkumisen. Luut tuottavat myös veren aineosia ja varastoivat mineraaleja. Kudokset ja elimet kiinnittyvät luurankoon. Lapsella on syntyessään noin 300 luuta. Kasvun myötä esimerkiksi kallon luiden väliset saumat luutuvat, jonka vuoksi aikuisella ihmisellä tulkitaan olevan 206 luuta.
Lihakset
Ihmisellä on kolmea eri lihastyyppiä: sileä lihas, sydänlihas ja luustolihas. Ihminen ei pysty tahdonalaisesti vaikuttamaan sileän lihaksen eikä sydänlihaksen toimintaan. Luustolihakset osallistuvat kehon tai sen osien liikuttamiseen tahdonalaisesti. Lihakset saavat käskyn toimia hermoverkostojen kautta aivoista sähköimpulssien avulla. Pieneenkin liikkeeseen tarvitaan monien lihasten yhteistoimintaa. Yksittäinen lihas voi osallistua monipuolisesti erilaisiin liikkeisiin.
Edellinen sivuSeuraava sivu