Siirry sivun sisältöön

Keskosvauvan viestien ymmärtäminen

Oman vauvan viestien tunnistaminen vahvistuu vähitellen yhdessäolon ja harjoittelun kautta.

Keskosvauva tarvitsee aikaa ja harjoitusta ollakseen vuorovaikutuksessa perheen ja ympäristön kanssa. Häneltä kuluu paljon voimavaroja syömiseen, kasvamiseen sekä valo- ja ääniärsykkeiden torjumiseen. Siksi vauva tarvitsee paljon unta ja vanhempien hellää hoivaa.

Vanhemman voi olla aluksi vaikeaa ymmärtää vauvan viestejä. Jotta vanhempi oppii ymmärtämään paremmin vauvan hienovaraisia viestejä tarvitaan

  • aikaa

  • yhdessäoloa

  • vuorovaikutusta vauvan kanssa.

Keskosvauva voi viestiä väsymystä pienillä eleillä

Ennenaikaisesti syntyneellä vauvalla voi olla alkuun vaikeaa pysyä hereillä ja kestää ympäristön virikkeitä.

Keskosvauva ei aina aluksi viesti olotilaansa itkulla. Esimerkiksi väsymisen ja levon tarpeen vauva osaa viestiä muun muassa

  • haukottelulla

  • silmien sulkemisella

  • pään kääntämisellä poispäin.

Tällöin hän kaipaa tyynnyttämistä ja lepoa.

Anna keskosvauvan säädellä vuorovaikutuksen määrää

Keskosvauva viestii valmiudestaan vuorovaikutukseen. Vanhemman on hyvä pyrkiä siihen, että vauva saa määrätä vuorovaikutuksen määrän.

Esimerkiksi jos vanhempi samaan aikaan liikuttaa, katsoo ja puhuu vauvalle, saattaa vauva kääntää katseen, nukahtaa tai veltostua. Näin hän viestii, ettei ole valmis katsomaan, kuuntelemaan ja liikkumaan yhtä aikaa. Tällöin vuorovaikutus kannattaa rajoittaa siihen, että vauva saa katsella kasvoja.

On tärkeää antaa vauvalle omaa rauhaa, jotta hän voi valmistautua tiiviimpään vuorovaikutukseen.

Syöttöhetket voivat kuormittaa keskosvauvaa

Syöttöhetket ovat erityisen vaikeita monille keskosille, koska keskittyminen samaan aikaan syömiseen, katselemiseen ja kuuntelemiseen vaatii keskosvauvalta paljon voimavaroja.

Syömishetket vaativat vanhemmalta alussa kärsivällisyyttä ja aikaa.

  • nopeampi hengitys

  • jännittyminen

  • ihon kalpeneminen, marmoroituminen tai punoitus

  • haukottelu

  • hikka

  • kehon jänteyden muutos, kuten raajojen ojentelu tai veltostuminen

  • äkkiliikkeet ja säpsähdykset

  • selän taivuttaminen kaarelle

  • kielen työntäminen ulos

  • kiihtynyt käytös, joka saattaa kestää pitkään

  • katseen kääntäminen pois seurustelun aikana

  • nukahtaminen hetkenä, jolloin pitäisi olla hereillä

  • tasainen hengitys

  • tasainen ihonväri

  • pehmeät raajojen liikkeet

  • hiljainen valppaana olo

  • kasvojen ja esineiden tarkastelu

  • huulten lipominen

  • kielen työntäminen ulos

  • hamuaminen, maiskuttelu

  • käsien vieminen suuhun

  • kenguruhoidossa oleva vauva saattaa hakeutua kohti rintaa

  • rinnalla ollessaan vauva voi maistella rintaa tai tarttua siihen osoittaakseen nälkäänsä

Tarkistettu 12.6.2026