Suurin osa epilepsiaa sairastavista lapsista ei tarvitse erityisjärjestelyjä koulussa tai päiväkodissa. Jos lapsi sairastaa vaikeaa epilepsiaa, hän voi tarvita enemmän valvontaa, koulukuljetuksen ja/tai avustamista oppitunneilla.
Epilepsia ei aiheuta rajoitetta liikuntatunneille osallistumiseen. Joissakin urheilulajeissa, kuten uidessa ja telinevoimistelussa tarvitaan kuitenkin jatkuvaa valvontaa. Valvontaa tarvitaan myös esimerkiksi teknisessä käsityössä, kun työskennellään työkoneiden kanssa.
Kodin, koulun ja hoitavan tahon yhteistyö
Pitkäaikaissairaus voi horjuttaa lapsen itsetuntoa ja minäkuvaa. Koulun ja päiväkodin aikuiset ja ikätoverit ovat tärkeitä lapsen ja nuoren tukemisessa. Tärkeää on reilu ja rohkea asenne – epilepsia ei ole este eikä saa aiheuttaa ylisuojelua tai turhia rajoitteita.
Kohtaukset ja epilepsialääkkeiden muutokset voivat aiheuttaa aaltoilua lapsen voinnissa. Opettajan on tärkeää tietää lapsen voinnista, jotta hän voi huomioida sen esimerkiksi oppimistavoitteissa. Hoitavan tahon on puolestaan tärkeää tietää, pärjääkö lapsi ryhmässä ja sujuuko oppiminen. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä mahdollistaa tiedonkulun.
Riittävä ja säännöllinen lepo, ravinto, liikunta ja vapaa-aika ovat perusedellytyksiä hyvälle oppimiselle ja edesauttavat myös kohtaustasapainoa.
Kaikkien lasten tavoin myös epilepsiaa sairastavat lapset tarvitsevat läheisiltä ja henkilökunnalta kannustavaa ja myönteistä asennetta oppimiseen ja koulunkäyntiin.
Mitä päiväkodin tai koulun tulee tietää lapsen epilepsiasta?
Päiväkodin tai koulun on hyvä tietää:
millaisia lapsen kohtaukset ovat
pystyykö lapsi itse kertomaan kohtauksen alkamisesta
voiko lapsen kohtauksia laukaista jokin ulkoinen tekijä, kuten äkillinen ääni tai vilkkuva valo
kuinka pitkiä kohtaukset yleensä ovat
millaisia ensiaputoimia tarvitaan
miten toimitaan kohtauksen jälkeen, tarvitseeko lapsi esimerkiksi lepoa kohtauksen jälkeen
millaisiin mahdollisiin lääkkeiden sivuvaikutuksiin pitää kiinnittää huomiota
onko lääkäri määrännyt erityisiä hoito-ohjeita tai rajoituksia
milloin otetaan yhteyttä vanhempiin
miten ja mitä lapsen epilepsiasta kerrotaan muille lapsille
miten epilepsiaa sairastavan oppimista voi tukea.
Mahdollisia oppimisen haasteita
Osalla epilepsiaa sairastavista lapsista voi ilmetä vaikeuksia oppimisen kannalta tärkeillä osa-alueilla, kuten
keskittymisen ja vireystilan säätelyssä
kielellisissä taidoissa
nähdyn hahmottamisessa
muistissa
lukemisessa
kirjoittamisessa
luetun ymmärtämisessä
matematiikassa.
Toimintakyky voi vaihdella
Joskus epilepsiaa sairastavan lapsen oppimisen ja työskentelyn taidot voivat vaihdella runsaasti päivän tai muun ajanjakson aikana. Vaihtelu voi liittyä esimerkiksi epileptiseen kohtaus- ja purkaustilanteeseen tai lääkitykseen liittyvään muutokseen tai sivuvaikutuksiin.
Opiskelussa on tärkeää tunnistaa mahdolliset hyvät ja huonot ajat sekä sovittaa työn määrä ja vaatimukset niiden mukaisesti. Jos tuen tarve osoittautuu suureksi, niin sanotun tehostetun tai erityisen tuen päätös voi olla tarpeellinen.
Kodin ja koulun tai päiväkodin välillä tarvitaan tiivistä yhteydenpitoa ja tiedonkulkua, jotta lapsen toimintakyvystä syntyy yhteinen käsitys ja sitä osataan ennakoida ja seurata. On tärkeää, että vanhemmat kertovat hoitavalle taholle, jos koulussa on havaittu muutoksia lapsen toimintakyvyssä tai mielialassa.