Ylipaino ja lihavuus

Lasten ja nuorten lihavuus on lisääntynyt huimasti koko maailmassa, myös Suomessa. 2000-luvulla ylipainoisia nuoria on 2–3 kertaa enemmän kuin 1970-luvulla. Noin joka viides yläkoululainen on ylipainoinen.

​Kuka on ylipainoinen tai lihava?

Ylipaino ja lihavuus määritellään pituuteen suhteutetulla painolla, joka nähdään kasvukäyristä. Jos alle kouluikäisen lapsen paino on >20 % suurempi kuin hänen pituisellaan lapsella keskimäärin on, hän on lihava. Jos paino ylittää keskiarvon 10–20 %:lla, hän on ylipainoinen. Kouluikäisellä vastaavat rajat ovat >+40 % (lihavuus) ja +20–40 % (ylipaino). Myö​s uusiin suomalaisiin kasvukäyriin  perustuvia iänmukaisia BMI- eli painoindeksiarvoja (ns. ISO-BMI) voidaan käyttää ylipainon ja lihavuuden arvioinnissa.

Lue lisää

Lasten painoindeksin (ISO-BMI) laskuri (Terveyskirjasto)

Ylipainon syyt

Lihavuuden syyt ovat sekä perimässä että kasvuympäristössä. Lihavuuden juuret saattavat ulottua jo sikiökaudelle ja varhaiseen hyvinvointiin ja ravitsemukseen. Nykyinen vähäinen liikkuminen sekä helposti saatavilla oleva runsasenerginen ruoka altistavat ylipainon kehittymiselle.

On hyvin harvinaista, että lihavuuden syyksi löytyisi lapsilla tai nuorilla jokin sairaus. Näistä yleisin on kilpirauhasen vajaatoiminta, johon liittyy lihomisen ohella myös pituuskasvun samanaikainen hidastuminen ja muita oireita, mm. ummetusta, väsymystä ja viluisuutta. Kilpirauhaslääkitys ei korjaa lapsen painoa, jos lapsella ei ole kilpirauhasen sairaudesta johtuvaa vajaatoimintaa. Muut aineenvaihdunta- tai hormonaaliset sairaudet ovat ylipainon syinä vielä paljon harvinaisempia.

Miksi lapsen ylipainoa ja lihavuutta kannattaa hoitaa?

Lihavuuden hoito kannattaa, sillä lihavuuteen liittyvien ongelmien syntyminen on estettävissä, jos lapsi tai nuori onnistuu laihtumaan edes lähemmäs normaalipainoa. Painon laskun lisäksi terveelliset ravitsemusmuutokset ja lisääntynyt fyysinen aktiivisuus vähentävät terveydellisiä ongelmia ja edistävät normaalin painon pysymistä myös aikuisiällä.

Ylipainon haitat

Lihavuus muuttaa aineenvaihduntaa. Veren insuliini- ja sokeripitoisuudet saattavat nousta, samoin kuin kokonais- ja LDL-kolesteroli sekä erityisesti triglyseridit. HDL:n eli hyvän kolesterolin määrä veressä laskee. Suurella osalla lihavia lapsia on rasvamaksa, jonka merkkinä on koholla oleva maksa-arvo ALAT.

Varsinkin verenpaineen yläpaine (systolinen verenpaine) on monilla ylipainoisilla lapsilla liian korkea, mutta diastolinen eli alapaine harvemmin. Systolinen verenpaine ei saa murrosikäisellä lapsella olla yli >130 mmHg eikä ennen murrosikää >120 mmHg. Alapaineen eli diastolisen verenpaineen vastaavat rajat ovat 80 mmHg ja 75 mmHg.

Lihavuuteen liittyy lisäksi usein psykososiaalisia ongelmia. Ylipainoista lasta saatetaan kiusata päiväkodissa ja koulussa. Joskus tämä johtaa eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. Pitkittyessään lihavuus johtaa myös tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin.

Missä ja miten ylipainoa hoidetaan?​

Lihavuuden seulonta ja hoito tapahtuvat pääasiassa neuvoloissa sekä kouluterveydenhuollossa. Parhaiten lihavuuden hoito tapahtuu oman tutun neuvolan tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Mikäli tämä ei ole riittävän tehokasta, hoitoon otetaan mahdollisuuksien mukaan lääkäri, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi.

Erikoissairaanhoidossa hoidetaan lapset ja nuoret, joiden lihavuus on hyvin vaikeaa, se on kehittynyt hyvin nopeasti, sen syyksi epäillään muuta sairautta, tai jos lihavuuteen liittyy j​o aineenvaihdunnassa tapahtuneita sokeri- tai rasva-arvojen muutoksia. Vaikka nuoruusiän lihavuuden hoito perustuu osin samoihin periaatteisiin kuin aikuisilla, ei lapsilla tai nuorilla käytetä lääkehoitoa eikä heille tehdä lihavuusleikkauksia.

Perheen elämäntilanne ja elintavat (mm. ruokailu- ja liikuntatottumukset) selvitetään samoin kuin suvussa esiintyvät sairaudet, erityisesti lihavuus ja diabetes. Hoito tulee toteuttaa syyllistämistä välttäen ja koko perhe mukaan ottaen.

Huomio elämäntapamuutoksiin

Lasten ja nuorten lihavuuden hoito perustuu elämäntapamuutoksiin, joista tärkeimmät ovat ravinto- ja liikuntatottumukset. Hoito etenee portaittain, tasaisin realistisin tavoittein ja tavoitteet asetetaan elintapamuutoksiin, ei niinkään painoon, jossa tavoite voi olla esimerkiksi painon pysyminen samoissa lukemissa pituuskasvun koko ajan edetessä.

Lasten ja nuorten kohdalla on tärkeää, että lapsen tai nuoren perhe sitoutuu hoitoon. Seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota:

  • säännöllinen terveellinen aamiainen
  • osallistuminen kouluruokailuun
  • perheen yhteiset ateriat
  • sokeripitoisten juomien käytön välttäminen
  • ruokavalion hyvä koostumus ja runsas kuitupitoisuus
  • kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen
  • ruoan rasva- ja sokeripitoisuuden vähentäminen
  • pikaruokien ja napostelun vähentäminen.

Ylipainoisen lapsen tai nuoren hoidossa pyritään myös lisäämään liikuntaa, ja vähentämään ruutuaikaa eli esimerkiksi tietokoneen, television ja kännykän ääressä vietettyä aikaa. Lasta kannattaa rohkaista kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, jotta mieluinen löytyy. Esimerkiksi uinti tai frisbee-golf voivat olla mieluisia lajeja.

Painon seuranta

Vaikeassa lihavuudessa, varsinkin jos pituuskasvu on jo iän myötä pysähtynyt, tavoitellaan painon tasaista ja hidasta pudotusta noin 1 kg kuukaudessa (1–1,5 kg/kk). Rasva-, insuliini- ja sokeriarvojen mittaaminen harvakseltaan voi joissain tapauksissa olla paikallaan motivaation säilymisen tai lisäämisen vuoksi, ja normaalista poikkeavia arvoja tulee luonnollisesti seurata. Jo muutaman kilon painonlasku tai pituuskasvun jatkuessa painon säilyminen ennallaan näkyy usein aineenvaihduntaverikokeiden arvojen selvänä paranemisena.

Ylipainon ehkäisy

Lihavuuden hoito on usein haastavaa kaikenikäisillä,​ ja lapsuus- ja nuoruusiän lihavuudella on taipumus jatkua aikuisikään. Näin ollen sen ehkäisyyn tulisi panostaa. Koska lihavuutta esiintyy usein samassa perheessä monilla perheenjäsenillä (perimästä ja samoista elintavoista johtuen), tulisi erityisesti ylipainoisten tai lihavien vanhempien lapsiin kiinnittää huomiota ja yrittää kannustaa terveellisiin elintapoihin, jotka samalla edesauttavat muiden perheenjäsenten painonhallintaa.

Monissa tutkimuksissa on todettu, että rintamaitoa saaneilla lapsilla esiintyy myöhemmin lihavuutta korvikemaitoa saaneita vähemmän. Imetystä tulisi tästäkin syystä suosia. Säännölliset liikuntatottumukset, terveellinen suositusten mukainen ruokavalio ja riittävä unen saanti ovat tärkeitä.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


 

Päivitetty  21.1.2020 7.16