Puheen kuulemista helpottavia keinoja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, eivätkä kaikki keinot sovi kaikille. Kuulovian vaikeusaste, henkilön luonne ja keskustelutilanne vaikuttavat siihen, mitkä keinot sopivat käyttöön.
Kiinnitä kuulijan huomio itseesi ennen kuin alat puhua (esim. kutsu nimeltä tai kosketa kuulijaa). Puhu asiasi vasta, kun kuulija katsoo sinuun. Älä aloita juttelua esimerkiksi selän takaa tai toisesta huoneesta. Käänny pois vasta, kun asia on käsitelty.
Salli huuliltalukeminen. Puhu sellaiselta etäisyydeltä, että kasvosi näkyvät kuulijalle. Vältä puhumasta pää alas painettuna, äläkä peitä suutasi puhuessasi.
Hyödynnä ilmeitä ja eleitä. Ilmeet ja eleet kertovat joskus enemmän kuin sanat. Kasvokkain jutellessa ilmeet ja eleet ovat luonteva osa selkeää kommunikointia.
Puhu selkeästi. Puhe on selkeää, kun hidastaa hieman puhenopeutta, jättää taukoja puheen osien väliin ja käyttää kuuluvaa ääntä. Älä kuitenkaan huuda, sillä voimakas ääni särkyy ja puheesta on vaikea saada selvää.
Toista tarvittaessa. Sanatarkan toiston sijaan voit myös muokata puheesi uudelleen. Vaihtamasi sanat voivat olla helpompia kuulla tai lukea huulilta.
Vähennä taustamelua. Sammuta tai hiljennä viihdelaitteet ja vältä puhumista, jos taustalla kuuluu esimerkiksi veden valumista tai liesituulettimen ääniä. Juhlissa ja vastaavissa tilaisuuksissa etsi juttuhetkeä varten hiljaisempi paikka.
Selvennä asia tarvittaessa kirjoittamalla (esimerkiksi nimet, hinnat, päivämäärät ja kellonajat).
Kiinnitä erityistä huomiota ryhmätilanteisiin. Ryhmätilanteissa on toivottavaa, että kerrallaan puhuu vain yksi ihminen. Lisäksi on kohteliasta kysyä, saako kuulija selvää ja pyrkiä järjestämään esimerkiksi istuminen sen mukaan, mikä on kuulijalle parasta.