Miten selviydyn kotona?

Apuvälineet ovat merkittävä osa selkäydinvammapotilaan kuntoutumisprosessia.

Yleisimpiä apuvälineitä ovat esimerkiksi:

• siirtymisen ja peseytymisen apuvälineet
• ruokailun apuvälineet
• ortoosit eli lastat ja tuet
• sähkösäätöinen sänky ja painehaavoilta ehkäisevä patja
• kelattava pyörätuoli, kelauksen keventäjät tai sähköpyörätuoli
• istuma-asentoa tukeva ja painehaavoja ehkäisevä istuintyyny.

Itsenäisyyttä arjessa voidaan edistää myös ympäristönhallintalaitteilla, jolloin esimerkiksi ovien avaaminen tai television käyttäminen onnistuvat yksilöllisesti suunniteltujen ratkaisujen avulla.

Valitse sinulle sopivat apuvälineet yhdessä ammattilaisen kanssa. Huolehdi, että käytössäsi olevien apuvälineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti, jotta ne toimivat kunnolla ja ovat tarkoituksenmukaisia ja turvallisia käytössä.

Apuvälineiden hankinnassa ja huollossa sinua auttavat oman alueen apuvälinekeskus tai -lainaamo.

Kodinmuutostöiden avulla tuetaan mahdollisuuttasi liikkua ja toimia turvallisesti sinulle tärkeissä paikoissa, kuten kotona ja työpaikalla.

Kodinmuutostöitä voivat olla esimerkiksi:

• kynnysten poisto
• ovien leventäminen
• wc-tilojen ja pesutilojen muuttaminen esteettömiksi
• portaita korvaavat luiskat.

Pyydä tarvittaessa apua ympäristön arvioinnissa ja muutosten toteuttamisessa ammattilaisilta.

Erilaisten palveluiden ja tukitoimien avulla kotiutuminen ja kotona asuminen onnistuvat. Palvelutarpeen kartoituksen avulla selvitetään yksilöllisesti tarvittavat tukitoimet.

Mahdollisia tukipalveluja voivat olla esimerkiksi:

• kotisairaanhoito
• kotipalvelu
• henkilökohtainen apu
• kuljetuspalvelu.

Kuntoutussuunnitelma on tarpeeseen perustuva, ​yksilöllinen suunnitelma kuntoutumisen jatkumisesta, tavoitteista ja keinoista. Kuntoutussuunnitelma laaditaan ja sitä päivitetään säännöllisesti yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Se voidaan päivittää esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai selkäydinvammapoliklinikkakäynnin yhteydessä.

Vertaiskuntouttajat ovat henkilöitä, joilla on selkäydinvamma ja jotka työskentelevät sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa. He ohjaavat muun muassa arjen toimiin ja kotiutumiseen liittyviä asioita. Vertaiskuntouttajat ohjaavat myös ryhmiä, joissa harjoitellaan käytännön taitoja.

Voit tavata vertaiskuntouttajan alkuvaiheen kuntoutuksessa muun muassa Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden selkäydinvammayksiköissä.

Vertaistukihenkilöt toimivat vapaaehtoisina tukijoina vammautuneille. Selkäydinvammaisten vertaistukitoiminnasta vastaa selkäydinvammaisten oma potilasjärjestö Akson ry.