Miksi selkäni on kipeä?

Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva. Joka kymmenes suomalainen aikuinen kärsii pitkäaikaisesta selkäkivusta. Viimeisen kuukauden aikana selkäkivusta on kärsinyt yli kolmannes täysi-ikäisistä.

Selkäsairauksille voi altistaa usea eri tekijä:

  • perinnölliset tekijät,
  • fyysisesti kuormittava työ, johon liittyy toistuvaa nostamista, hankalia työasentoja ja selän altistumista tärinälle,
  • pitkäaikainen istuminen,
  • tupakointi,
  • lihavuus.

Psykososiaaliset tekijät, esimerkiksi stressi tai kuormittava elämäntilanne, vaikuttavat puolestaan siihen, miten koemme kivun.

Omilla elämäntavoilla voimme sekä parantaa selän hyvinvointia, että lisätä riskiä sen kipeytymiselle. Säännöllisellä fyysisellä harjoittelulla voidaan vähentää selkäkivun uusiutumista.

Alle kuusi viikkoa kestänyt selkäkipu on usein hyvänlaatuinen ja paranee tavallisesti ilman hoitotoimenpiteitä. Selkäkivun tarkempaa syytä ei silloin myöskään tarvitse selvittää, ellei ole aihetta epäillä vakavaa tai erityistä hoitoa vaativaa sairautta.

Erityistä hoitoa vaativa selkävaiva on alle kymmenellä prosentilla selkäpotilaista. Tähän ryhmään kuuluvat vakavat sairaudet, hermojuurten toimintahäiriöt, selkärankareuma ja oireileva nikamasiirtymä.

Valtaosa alaselkäkivuista on niin sanottua epäspesifiä alaselkäkipua, jolle ei tiedetä tarkkaa syytä. Epäspesifin selkäkivun ennuste on silti hyvä. Hoitotulos paranee entisestään, kun harjoittelu kohdennetaan oikein.

Video: Selän kuntoutus on osa arkea

Testaa tietosi selkäkipuun liittyvistä myyteistä

​kuva/video ​Kysymys​Vastaus1​Vastaus2​Oikea vastaus
1 tai 2
​Vastaus1 selite
Vastaus2
selite
​Neutraali selite (x)
Selän kuvaaminen on aina ensisijaisen tärkeää.
Totta
​TaruaEi, vaan tarua. Selän kuvantamista tarvitaan harvemmin kuin voisi ajatella, ja tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Kuvantamiseen liittyy aina mahdollisia haittoja, ja löydösten yhteys määrittelemättömiin selkävaivoihin on heikko. Niin sanottuja degeneratiivisia muutoksia eli rappeumaa voidaan löytää 68 prosentilta 40-vuotiaista oireettomista.
​Kyllä. Selän kuvantamista tarvitaan harvemmin kuin voisi ajatella, ja tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Kuvantamiseen liittyy aina mahdollisia haittoja, ja löydösten yhteys määrittelemättömiin selkävaivoihin on heikko. Niin sanottuja degeneratiivisia muutoksia eli rappeumaa voidaan löytää 68 prosentilta 40-vuotiaista oireettomista.
​x
Fyysisesti raskas työ rasittaa selkää​.​TottaTarua​​Kyllä, paljon nosto- ja kiertoliikkeitä sisältävä työ saattaa rasittaa selkää.

Selkään kohdistuvaa painoa voi vähentää nostamalla selkä suorana ja jaloilla ponnistaen. Tällöin lihas-, side- ja luurakenteet tukevat asentoa parhaiten.

Pyydä työkaveria avuksi tai käytä apuvälineitä pitääksesi huolta työkyvystäsi.
​Ei, vaan totta. Paljon nosto- ja kiertoliikkeitä sisältävä työ saattaa rasittaa selkää.

Selkään kohdistuvaa painoa voi vähentää nostamalla selkä suorana ja jaloilla ponnistaen. Tällöin lihas-, side- ja luurakenteet tukevat asentoa parhaiten.

Pyydä työkaveria avuksi tai käytä apuvälineitä pitääksesi huolta työkyvystäsi.
​x
Pitkäaikainen kipu selässä kielii aina kudosvauriosta.​TottaTarua​​Ei, vaan tarua. Näin toki voi olla, mutta usein pitkittynyt kipu ja kudosvauriot eivät kulje enää käsi kädessä.

Aistimus kroonisesta kivusta syntyy aina lopulta aivoissa. Usein jo mahdollisen kudosvaurion parannettua ihminen aistii edelleen todellista kipua keskushermoston pikkuhiljaa herkistyttyä kivulle.
​Kyllä, tarua. Näin toki voi olla, mutta usein pitkittynyt kipu ja kudosvauriot eivät kulje enää käsi kädessä.

Aistimus kroonisesta kivusta syntyy aina lopulta aivoissa. Usein jo mahdollisen kudosvaurion parannettua ihminen aistii edelleen todellista kipua keskushermoston pikkuhiljaa herkistyttyä kivulle.
​x
​Mitä vaikeammin diagnosoitavissa selkäkipuni on, sitä huolestuttavampi on ongelma.​TottaTarua​Ei, vaan tarua. Ylivoimaisesti suurin osa alaselän vaivoista luokitellaan ”epäspesifiksi”, mikä tarkoittaa, ettei tutkittaessa löytynyt viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöistä. Tällöin paranemisennuste on lähtökohtaisesti hyvä.Kyllä, ylivoimaisesti suurin osa alaselän vaivoista luokitellaan ”epäspesifiksi”, mikä tarkoittaa, ettei tutkittaessa löytynyt viitteitä vakavasta sairaudesta tai hermojuuren toimintahäiriöistä. Tällöin paranemisennuste on lähtökohtaisesti hyvä.​x
​Selkäkipu on puhtaasti fyysinen vaiva.​TottaTarua​​Ei, vaan tarua siinä mielessä, että fyysisten tekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät vaikuttavat etenkin selkäkivun kokemukseen ja koettuun haittaan.

Aivot toimivat usein kivun vahvistimena esimerkiksi huolen tai negatiivisten mielleyhtymien kautta.

Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti ja ovat jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
Kyllä, tarua siinä mielessä, että fyysisten tekijöiden lisäksi psykososiaaliset tekijät vaikuttavat etenkin selkäkivun kokemukseen ja koettuun haittaan.

Aivot toimivat usein kivun vahvistimena esimerkiksi huolen tai negatiivisten mielleyhtymien kautta.

Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat samanaikaisesti ja ovat jatkuvassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa.
​x
​Selkäkipuun ei yleensä ole ”täsmälääkkeitä”.​Totta​Tarua​Kyllä, totta siinä mielessä, että usein kokeillaan erilaisia hoitovaihtoehtoja ennen kuin löydetään sopivimmat menetelmät kivun hoitoon.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi päivittäisten askareiden jatkamisella ja kevyellä liikunnalla voidaan helpottaa oireilua.
​Ei vaan totta siinä mielessä, että usein kokeillaan erilaisia hoitovaihtoehtoja ennen kuin löydetään sopivimmat menetelmät kivun hoitoon.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi päivittäisten askareiden jatkamisella ja kevyellä liikunnalla voidaan helpottaa oireilua.
​x
Vapaa-ajan liikunta korjaa runsaan istumisen haitat.​Totta​Tarua​Ei, vaan tarua. Tutkimukset ovat osoittaneet runsaasta istumisesta koituvan haittoja itsessään, vaikka liikkuisimmekin sen jälkeen.

Tärkeää onkin vähentää ja tauottaa yhtämittaista staattista istumatyötä. Lihakset elpyvät kun niiden aineenvaihdunta lisääntyy esimerkiksi jaloittelun ja taukojumpan avulla, tai vaihtamalla asentoa istumisen ja seisomisen välillä.
​Kyllä, tutkimukset ovat osoittaneet runsaasta istumisesta koituvan haittoja itsessään, vaikka liikkuisimmekin sen jälkeen.

Tärkeää onkin vähentää ja tauottaa yhtämittaista staattista istumatyötä. Lihakset elpyvät kun niiden aineenvaihdunta lisääntyy esimerkiksi jaloittelun ja taukojumpan avulla, tai vaihtamalla asentoa istumisen ja seisomisen välillä.
​x
​Minun kannattaa tehdä työni seisten tästä eteenpäin.​Totta​Tarua​Ei, vaan tarua. Mikäli olet istunut töissä päivittäin 15 vuoden ajan ja päätät yhtenä päivänä työskennellä jatkossa vain seisten, ongelmia saattaa olla luvassa muun muassa selän lihasten väsyessä uudenlaisen kuormituksen alaisena.

Siirtyessäsi koko päivän istumisesta esimerkiksi käyttämään satulatuolia tai seisomaan, totuttele uuteen asentoon asteittain ja vaihdellen eri työskentelyasentoja.
​Kyllä, mikäli olet istunut töissä päivittäin 15 vuoden ajan ja päätät yhtenä päivänä työskennellä jatkossa vain seisten, ongelmia saattaa olla luvassa muun muassa selän lihasten väsyessä uudenlaisen kuormituksen alaisena.

Siirtyessäsi koko päivän istumisesta esimerkiksi käyttämään satulatuolia tai seisomaan, totuttele uuteen asentoon asteittain ja vaihdellen eri työskentelyasentoja.
​x
​Minun tulisi hakeutua lääkärille, jos selkäkipuun liittyy alaraajan lihasvoiman nopea heikkeneminen. ​Totta​Tarua​Kyllä. Lääkärille tulee hakeutua viipymättä myös mikäli sinulla esiintyy peräaukon ja sukupuolielinten alueella tunnon heikentymistä, ulosteenpidätyskyvyttömyyttä, virtsantulovaikeutta, kovaa vatsakipua, korkeaa kuumetta tai äkillistä ja sietämätöntä kipua, joka ei hellitä missään asennossa. Ei, vaan totta. Lääkärille tulee hakeutua viipymättä myös mikäli esiintyy peräaukon ja sukupuolielinten alueella tunnon heikentymistä, ulosteenpidätyskyvyttömyyttä, virtsantulovaikeutta, kovaa vatsakipua, korkeaa kuumetta tai äkillistä ja sietämätöntä kipua, joka ei hellitä missään asennossa. ​x
​Kipu on aina vain ”korvien välissä”.​Totta​Tarua​Ei, vaan tarua. Olet saattanut kohdata tilanteita, jolloin kipuasi on vähätelty tai olet kokenut, ettei kipuasi otettu todesta. Kuitenkin kipukokemus syntyy aivoissa, eikä kukaan meistä tuntisi kipua ilman niitä.

Kiputuntemukseen sekä erityisesti kipukokemukseen voidaan vaikuttaa myös erilaisilla lääkkeettömillä keinoilla; unohtamatta kuitenkaan soveltuvaa kipulääkitystä.
​Kyllä, tarua. Olet saattanut kohdata tilanteita, jolloin kipuasi on vähätelty tai kokenut ettei kipuasi otettu todesta. Kuitenkin kipukokemus syntyy aivoissa, kukaan meistä ei tuntisi kipua ilman niitä.

Kiputuntemukseen sekä erityisesti kipukokemukseen voidaan vaikuttaa erilaisilla lääkkeettömillä keinoilla; unohtamatta kuitenkaan soveltuvaa kipulääkitystä.
​x



AlkuunSeuraava sivu

 


Omilla elämäntavoilla voimme parantaa selän hyvinvointia tai lisätä riskiä selän kipeytymiselle.