Anna itsellesi aikaa pysähtyä ja kuunnella kehosi tuntemuksia ja hengityksen rytmiä.
Keskity havainnoimaan:
- onko sisään- tai uloshengitys pidempi?
- missä kohtaa kehoasi hengitysliike tuntuu?
Tärkeää ei ole nopea muutos vaan se, että opit tiedostamaan hengityksesi.
Lue lisää:
Hengitys on kehosi sisällä tapahtuvaa liikettä. Jotta hengitys olisi virtaavaa, se tarvitsee tilaa kehossasi. Rauhallinen kehon joustavuutta lisäävä liike auttaa hengitystä.
Jos sinulla on tukkoinen nenä tai limaisuutta, huolehdi hyvin niiden hoidosta.
Keuhkojen limaisuutta voit helpottaa pullopuhallus-harjoituksella ja tukkoisen nenän hoitoon voit käyttää nenähuuhtelukannua.
Lue lisää:
Katso video:
Opettele rauhoittumaan. Ajattele, että rauhoitat itseäsi kuin parasta ystävääsi sanoilla: "ei ole mitään hätää".
Rauhoitat hermostoasi, hengitystäsi ja sydämesi sykettä suhtaututumalla myötätuntoisesti itseesi.
Katso lisää harjoituksia rauhoittumisen taidon vahvistamiseksi.
Liikkumattomuuden ja liikkumisen ääripäiden välillä on paljon erilaisia vaihtoehtoja. Liiku voimavarojesi ja elämäntilanteesi mukaan.
Jos olet ollut pitkään sairaana tai muuten liikkumatta, aloita liikkuminen kevyesti omaa kuntoasi kunnioittaen. Lisää vähitellen liikkumista.
Jatkuva suorittaminen ja yli omien voimavarojen tekeminen saavat kehon ja mielen jähmettymään. Anna itsellesi lupa hellittää ja palautua sekä fyysisestä että henkisestä rasituksesta.
Voit edistää palautumistasi huolehtimalla
- tasapainoisesta uni- ja valverytmistä
- terveellisestä ruokavaliosta
- rauhoittumisen ja rentoutumisen taidon opettelusta
- sopivasta liikkumisesta
- kuormitustekijöiden vähentämisestä.
Palautumista voi edistää myös sinulle mielekäs tekeminen tai ympäristö. Esimerkiksi luonto voi tukea hyvinvointiasi.
Lue lisää:
Nenän kautta hengittäessäsi nenä lämmittää, kosteuttaa ja puhdistaa keuhkoihisi menevää ilmaa. Suun kautta hengittäessäsi ilma puolestaan on kylmää ja puhdistamatonta. Se voi ärsyttää ja kuivattaa kurkkuasi.
Rasituksen kasvaessa nenähengitys muuttuu automaattisesti suuhengitykseksi. Myös ajatukset ja tunteet voivat aiheuttaa suuhengitystä.
Seuraavan kerran lähdet kävely-, pyöräily-, hiihto- tai juoksulenkille
- lähde rauhallisesti liikkeelle niin, että nenähengitys riittää
- huolehdi riittävästä alkuverryttelystä.
Vapaasti virtaava rento uloshengitys rauhoittaa hermostoa ja sydämen sykettä sekä vähentää kipua.
Havainnoi pidätätkö hengitystä vai hengitätkö enemmän sisäänpäin, kun tunnet kipua. Voit yrittää helpottaa tilannetta
- hakeutumalla mahdollisimman kivuttomaan asentoon
- hyräilemällä ääneen, esimerkiksi m-äänteellä ulos hengittäessäsi
- hengittämällä sisään nenän kautta.
Lue lisää:
Huolehdi riittävästä unesta. Unenaikaisella hengitysrytmillä on vaikutusta aivojesi toimintaan. Jos kärsit unettomuudesta tai sinulla on unenaikaisia hengityshäiriöitä, kokeile itsehoitokeinoja unenlaadun parantamiseksi tai hakeudu lääkärin vastaanotolle.
Lue lisää:
Jos sinulla on jokin sairaus tai vamma, joka vaikuttaa hengitykseesi, huolehdi sen hoidosta.
Pyydä tarvittaessa ohjausta terveydenhuollon ammattilaiselta sairauden hoitoon liittyvissä asioissa sekä mahdollisista apuvälineistä.