Okasolusyövän riskitekijöitä ovat pitkäaikainen, koko elämän aikana saatu aurinkoaltistus, auringonvalolle herkkä ihotyyppi sekä korkea ikä ja immuunipuolustusta alentava lääkitys.
Suurin osa okasolusyövistä ilmaantuu ihon valovaurioituneille alueille, joilla esiintyy myös sen esiasteita, aktiinisia keratooseja ja/tai ihon in situ -karsinoomia (Morbus Bowen). Näille alueille ilmaantuvat okasolusyövät ovat usein ulkonäöltään karstoittuvia, haavautuvia ja vähitellen kasvavia muutoksia. Okasolusyöpä voi myös ilmaantua aiemmin terveelle iholle, jolloin muutos on useimmiten nopeasti kasvava, pinnaltaan rikkoutuva ja kivulias. Okasolusyöpä saattaa kehittyä myös pitkäaikaiseen haavaan, vanhaan arpeen tai sädehoidetulle iholle.
Kuvassa okasolusyöpä korvassa, huulessa ja poskessaOkasolusyöpää epäiltäessä diagnoosi varmistetaan koepalalla. Okasolusyöpä hoidetaan leikkauksella, jolloin poistetaan kasvain sivu- ja syvyyssuunnassa riittävin terveen kudoksen marginaalein.
Okasolusyövän leikkaushoidon jälkeen seurantaa suositellaan tilanteesta riippuen 2–5 vuoden ajan. Seurannan tiheyteen ja kestoon vaikuttavat hoidetun okasolusyövän vaikeusaste, sen esiintymispaikka sekä mahdollisten esiasteiden ja muiden riskitekijöiden (mm. immunosuppressio) olemassaolo. Okasolusyöpä saattaa lähettää etäpesäkkeitä tavallisimmin lähimpiin imusolmukkeisiin. Etäpesäkkeiden muodostuminen ja okasolusyövän leviäminen muualle elimistöön on kuitenkin suhteellisen harvinaista.
Edellinen sivuSeuraava sivu