Mikä on lymfaturvotus?

Lymfaturvotuksella eli imunesteen virtauksen estymisestä aiheutuvalla turvotuksella tarkoitetaan jonkin kehonosan turpoamista imusuonijärjestelmän häiriön vuoksi.

Yleisimmin lymfaturvotusta esiintyy alaraajoissa, mutta sitä voi ilmetä myös yläraajoissa, kasvoilla, vartalolla ja sukupuolielinten alueella. On tärkeää, että lymfaturvotus tunnistettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä silloin hoidoilla on suurempi onnistumisen mahdollisuus. Lymfaturvotuksen hoidossa myös omahoidolla, kuten liikunnalla, painonpudotuksella ja ihonhoidolla, on tärkeä merkitys.

Lymfaturvotuksen jaottelu

Lymfaturvotus voidaan jakaa primaariseen eli synnynnäiseen sekä sekundaariseen eli hankittuun lymfaturvotukseen.

Primaarisessa lymfaturvotuksessa imusuonijärjestelmässä on synnynnäinen häiriö, joka ilmenee yleisimmin naisilla ja jo ennen 35 vuoden ikää. Vähäinen trauma voi altistaa imusuoniston häiriölle. On olemassa myös primaarisen lymfaturvotuksen harvinainen perinnöllinen muoto.

Sekundaarisen lymfaturvotuksen syitä ovat muun muassa vammat, toistuvat infektiot (esimerkiksi ruusutulehdukset), ylipaino, kirurgiset toimenpiteet sekä syövät. Myös syövän hoidot, erityisesti sädehoito ja imusolmukkeiden poisto, voivat aiheuttaa lymfaturvotusta.

Lymfaturvotuksen oireet ja löydökset

Lymfaturvotuksen ensimmäinen oire on useimmiten raajan tai raajojen kivuton turpoaminen ja painontunne. Alkuun esiintyy kuoppautuvaa turvotusta, eli esimerkiksi jalkaterän ihoa sormella painamalla siihen jää kuoppa, joka palautuu melko nopeasti.

Lymfaturvotuksen edetessä kudos kovettuu eikä turvotus enää palaudu. Hoidollisesti olisi tärkeä päästä puuttumaan lymfaturvotukseen ennen kuin kudos kovettuu ja kun turvotus on vielä palautuvaa. Pitkittyneen lymfaturvotuksen seurauksena iho tummuu, paksuuntuu ja siihen ilmaantuu pieniä sidekudosnystyröitä.

Pitkälle edenneessä lymfaturvotuksessa imunestettä tihkuu ihon pienistä haavoista, jolloin tulehdukset (ruusu, selluliitti ja imusuonitulehdukset) ovat yleisiä. Tulehdukset puolestaan lisäävät imusuonijärjestelmän häiriöitä, ja näin tulehduksista ja pahenevasta turvotuksesta syntyy noidankehä.

Lymfaturvotuksen hoito

Lymfaturvotuksen hoitosuunnitelman tekee lääkäri. Lääkärin vastaanotolla sinulta kysytään muun muassa turvotuksen kestosta, suvun taustatiedoista sekä mahdollisesti sairastetuista tulehduksista.

Vastaanotolla mitataan muun muassa paino ja raajojen ympärysmitat. Valtimoverenkierron tila selvitetään mittaamalla nilkka-olkavarsipainesuhde. Ihon kuntoa selvitetään ihoa tunnustelemalla ja tutkimalla myös kynnet ja varvasvälit.

Lymfaturvotuksen konservatiivinen eli lääkkeetön hoito

Lymfaturvotuksen hoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, koska edetessään tila johtaa pysyviin ihomuutoksiin. Lääkkeetön hoito pohjautuu neljään ydinkohtaan: kompressiohoitoon (tukisidokset, hoitosukat ja painepuristushoito), dynaamisiin lihasharjoituksiin, ihon paikallishoidon ohjaukseen ja lymfaterapiaan. Usein lymfaturvotuspotilailla on ylipainoa, ja painonpudotus on oleellinen osa hoitoa (Painonhallintatalo, Terveyskylä). Onnistunut hoitotulos vaatii siis moniammatillista tiimiä, johon kuuluvat lääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti (lymfaterapeutti) ja ravitsemusterapeutti.

Manuaalinen lymfaterapia

Lymfaterapia on käsin tehtävää, kevyttä ja pumppaavaa hierontaa, joka aktivoi imusuoniston toimintaa. Hoito edellyttää lääkinnällisten hoitosukkien tai tukisidosten säännöllistä käyttöä. Lymfaterapiaa antavat koulutetut lymfaterapeutit.

Lymfaturvotuksen leikkaushoito

Mikäli konservatiiviset hoidot eivät tuota tulosta ja potilas ei ole merkittävän ylipainoinen, voidaan joskus harkita kirurgista hoitoa. Koska lymfaturvotuksen yhteydessä kehittyvä ylimääräinen rasva ja sidekudos eivät poistu kompressiohoidolla, niiden poistaminen rasvaimun avulla voi tulla kysymykseen. Kovettuneen kudoksen poistoa ja ihonsiirtoa voidaan harkita pitkälle edenneissä tapauksissa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että kirurgisen hoidon jälkeen onnistuneen lopputuloksen säilyttäminen edellyttää elinikäistä kompressiohoitoa tukisidoksin tai lääkinnällisin hoitosukin.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Lymfaturvotuksen ensimmäinen oire on useimmiten raajan tai raajojen kivuton turpoaminen ja painontunne.