Seksuaalisuus

Kiinnostus seksuaalisuuteen voi muuttua sairauden tai sen oireiden synnyttämän huolen vuoksi. Sairauden alkuvaiheessa, kuten sen pahenemisvaiheissakin, seksuaalisuus painuukin yleensä taka-alalle. Lisäksi osa harvinaissairauksista heikentää edetessään sairastuneen toimintakykyä. Tämä muuttaa suhdetta omaan kehoon ja seksuaalisuuteen. Sairaus saattaa myös muuttaa sukupuolielinten tuntoaistia sekä vähentää seksuaalista halua tai kykyä. Uuteen tilanteeseen sopeutumiseen on hyvä antaa aikaa niin sairastuneelle kuin kumppanillekin. Tärkeää on säilyttää avoin keskusteluyhteys kumppanin kanssa. Toipilasvaiheissa on hyvä muistaa läheisyyden merkitys.

Sairaus voi vaikuttaa seksuaalisuuteen

Sairauteen sopeutumisen ja voinnin kohenemisen myötä seksuaalielämään liittyvät asiat tulevat jälleen ajankohtaisiksi. Seksiin ja yhdyntään voi tarvita sairastumisen jälkeen enemmän aikaa, ymmärrystä, rauhalliset olosuhteet tai uusia lähestymistapoja. Seksuaalisuuteen liittyvät tunteet ja ajatukset saattavat hämmentää ja pelottaa, mutta siitä huolimatta ne tulee sallia itselleen ja kumppanilleen. Asioista kannattaa keskustella kumppanin kanssa avoimesti sitten, kun molemmat ovat keskusteluun valmiita. Tärkeää on jutella yhdessä esim. kuinka mahdolliset hoidot tai kivut vaikuttavat myös seksuaaliseen halukkuuteen.  Osaa näistä oireista voidaan hoitaa myös lääkkeillä.

Seksuaalisuus kannattaa ottaa puheeksi

Lääkäriltä ja muulta hoitohenkilökunnalta kannattaa kysyä oman sairauden ja sen hoitojen vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tieto helpottaa asioiden käsittelyä ja poistaa vääriä käsityksiä sekä ennakkoluuloja. Jos hoitavalta lääkäriltä saatu tieto ei riitä, voit pyytää lähetteen seksuaaliterveyden asiantuntijan luokse. Seksiin, parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa voi kääntyä seksuaalineuvojan, seksuaaliterapeutin, seksologin tai parisuhdeterapeutin puoleen.

 


Edellinen sivuSeuraava sivu

 

 

Läheisyys on tärkeä osa seksuaalisuutta