Pompen tauti

Pompen tauti

Avainsanat: Happaman maltaasin puutoksen aiheuttama glykogeenin kertymäsairaus, (happaman) alfa-glukosidaasin puutos, glykogeenin kertymätauti tyyppi 2, glykogenoosi tyyppi 2. ORPHA-koodi 365, OMIM 232300


Sairauden aiheuttaa vajaasti toimiva alfa-glukosidaasi, jota tarvitaan lysosomeissa sijaitsevan glykogeenin hajottamiseen. Sairastuminen johtuu glykogeenin kertymisestä solujen lysosomeihin. Vauvaiässä solunsisäisiä kertymiä kehittyy useisiin elimiin, kuten aivoihin. Lievässä aikuismuodossa oireet aiheutuvat pääasiassa lihasten glykogeenikertymistä. Glykogeenin kertymä ei tosin ole ainut syy, miksi elimissä, joihin kertymä kohdistuu, kehittyy solujen toimintahäiriö.

Täydellinen entsyymin toiminnan puutos aiheuttaa oireet vauvaiässä. Aikuisena oireiseksi tulevassa taudissa entsyymin toiminta-aktiivisuus on 20–30 prosenttia normaalista.

Oirekuvaus

​Sairauteen liittyy laajalti vaihteleva taudinkuva, ja se voi tulla oireiseksi vauvaiässä tai vasta myöhäisessa aikuisiässä riippuen taudin vaikeusasteesta. 

Klassisessa vauvaiän tautimuodossa oireet alkavat elämän ensi kuukausien aikana syömishäiriöinä, hengitystieinfektioina tai tärkeimpien motorisen kehityksen vaiheiden puuttumisena (kääntyminen, istuminen ja seisominen). Lapsella on lihasten hypotoniaa eli velttoutta. Tyypillisesti kehittyy sydämen seinämiä paksuntava sydänvika eli kardiomyopatia. Lisäksi kieli tai maksa voi suureta. Hoitamattomana sairaus johtaa kuolemaan alle yhden vuoden iässä. 

Ei-klassisessa lapsuusiän tautimuodossa pääasiallinen oire on lihasheikkous. Vain harvoille potilaille kehittyy sydänsairaus. Näillä lapsilla motorinen kehitys viivästyy tai heillä on vaikeuksia juosta tai osallistua urheiluun, tai he kokevat heikkoutta tai väsymystä. Glykogeenin kertyminen hengityslihaksiin, myös pallealihakseen, voi johtaa hengitysvaikeuksiin etenkin makuuasennossa. Pohjelihakset voivat olla paksuuntuneet. Lihassairaus ja hengitysvajaus pahenevat vähitellen, kunnes henkilö on riippuvainen hengitystuesta tai on pyörätuolipotilas. Joillakin henkilöillä sairaus johtaa kuolemaan lapsuusiässä hengitysvajauksen vuoksi.

Aikuisiässä oireiseksi tuleva sairaus alkaa yleensä 20–40 -vuotiaana. Ensimmäiset oireet ovat ilmenevät vaikeuksina lihasten käytössä esimerkiksi juoksussa, portaiden nousussa, kävelyssä tai tuolista nousussa. Oireena voi olla myös nielemislihasten heikkous, lapaluun siirotus tai riippuluomi eli ptoosi. Lihaskrampit ja väsymys voivat liittyä oireistoon. Potilaista 11 prosentilla ensimmäiset oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa.

Sairaus vaikuttaa eniten vartalon ja raajojen tyvialueiden lihaksiin, joten se muistuttaa hartia-lantiorenkaan lihassairautta. Pallealihas sairastuu myös usein aiheuttaen joskus jopa ensimmäisenä oireena akuutin hengitysvajauksen. Pallean toiminnanhäiriötä voidaan tutkia selvittämällä hengitystutkimuksissa vitaalikapasiteetin huononeminen istuma-asennosta makuuasentoon. Joskus vaikeaan hengitysvajaukseen liittyvä vain kohtalainen hartia-lantiorenkaan heikkous on erityisesti Pompen taudin epäilyn herättävä löydös.

Yleensä aikuisille ei kehity sydänlihaksen sairautta. Kahdeksalla prosentilla todetaan sydämen johtumishäiriö (Wolf Parkinson White (WPW) -oireyhtymä).

Pääasiallinen kuolinsyy on hengitysvajaus, jonka tilaa tulisi seurata vuosittaisilla funktiotesteillä ja aloittaa tarvittaessa hengitystukihoidot. Harvemmin kallonsisäinen verisuonten kertymäsairaus tai aneyrysmat voivat aiheuttaa aivotapahtuman.

Lihasentsyymipitoisuus (CK) on normaali jopa joka viidennellä. Diagnoosin seulontatestinä käytetään veren kuivapisaran entsyymiaktiivisuutta, mutta hyvin lievissä tapauksissa se tulee tehdä viljellyistä fibroblasteista. Lihaskoepalassa voi olla tyypilliset muutokset (PAS-värjäys), mutta joka kolmannessa aikuisalkuisessa tapauksessa tulos on normaali.

Hoito

​Oireenmukaiset ja tukihoidot kuten hengitystuki. Entsyymikorvaushoito saattaa pysäyttää taudin kulun tai joskus hieman korjatakin jo kehittyneitä vaurioita, mutta tulokset riippuvat taudin vaikeudesta ja vaiheesta.

Periytyvyys ja esiintyvyys

​​Sairaus periytyy autosomissa väistyvästi.

Sairauden yleisyydestä Suomessa ei ole tietoa.

Lisätietoa