Sairauden ensimmäinen merkki on vaipoissa nähtävät tummat läiskät, mutta sitä ei välttämättä huomata, koska ennen kuin happi aiheuttaa virtsan tummumisen, kertakäyttövaippa on jo heitetty pois. HGA:ta erittyy virtsaan noin 5 grammaa päivässä, kun terveellä eritys on vain 20–30 milligrammaa. Siten virtsan muuttuminen tumman harmaaksi, mustaksi tai siniseksi seisoessaan tai jos siihen lisästään emästä, voi johtaa diagnoosiin.
Tummaa virtsaa lukuunottoamatta sairaus ei aiheuta oireita lapsuudessa tai nuoruudessa. Noin 20–30 ikävuoden paikkeilla nivelsairaus alkaa kehittyä etenkin selkärankaan. Yleisin oire on selkäkipu alkaen alaselästä ennen 40 ikävuotta. Samalla kehittyy selän jäykkyys ja liikeradan rajoitus.
Selkäkuluma etenee vähitellen ylöspäin rinta- ja niskarankaan. Nikaman välilevyt madaltuvat ja kalkkeutuvat ja nikamavälit voivat mataloitua liikkumattomiksi. Lopulta pituus lyhenee, kehittyy skolioosi, kyfoosi ja huomattava toimintakyvyn rajoitus. Selkänikamien ulkopuoliset ligamentit voivat myös kalkkeutua ja nikaman reunaan tulla luunokkia. Välilevytyrä voi aiheuttaa kipuja.
Suurten nivelten kulumat ja tulehdus alkavat 30–50 -vuotiaana yleensä olkapäissä, lonkissa ja polvissa, mutta vaivoja voi tulla myös pieniin niveliin, rustoihin, nivelsiteisiin ja jänteisiin. Nivelet voivat turvota, mutta eivät ole kuumottavia ja punaisia. Ueimmilla potilailla on krooniset nivelkivut ja liikerajoitukset. Joka toiselle on asennettu keinonivel 55-vuotiaana. Keinonivelet kestävät yhtä hyvin kuin muillakin.
Suunnilleen samassa iässä alkavat näkyä tummat pigmentit silmänvalkuaisissa ja korvalehdisssä. Näitä pigmenttejä voi olla myös sormissa, harvemmin muualla. Okronoosi voi aiheuttaa jännerepeämiä, yleisimmin akillesjänteen, ja ne paranevat normaalia huonommin. Luunmurtumien riski on hieman kohonnut.
50–60 ikävuodesta alkaen voi kehittyä sydänläppävika (etenkin aorttaläppä) tai sepelvaltimoiden tai aortan kalkkeumia. Joillekin potilaille voi kehittyä mustia munuaiskiviä, prostatakiviä tai sylkirauhaskiviä.
Sairaus todetaan tutkimalla kertavirtsanäytteen orgaaniset hapot, jossa todetaan hyvin korkea homogentisaattipitoisuus.
Tukipalveluiden järjestäminen.
Nitisinonihoito voi tulla kyseeseen.
Sairauden yleisyydestä Suomessa ei tietoa, ainakin kaksi tapausta on diagnosoitu.