Näkökyky ihmisillä, joilla on albinismi

Albinismin vaikutus näkökykyyn vaihtelee yksilöllisesti.

Ihmisellä, jolla on albinismi, silmien värikalvo on jonkin asteisesti läpikuultava ja verkkokalvon makulan keskikuoppa puuttuu kokonaan tai osittain (fovean hypoplasia). Fovean puuttuminen rajoittaa näkökyvyn kehittymistä ja voi aiheuttaa sisään- tai uloskarsastusta. Seurauksena on heikko näöntarkkuus. Jos albinismia sairastavan tarkan näön aluetta verrataan kameran valotunnistimeen,  foveassa on paljon vähemmän kuvapisteitä kuin normaalissa foveassa.

Albinismiin liittyy usein myös valonarkuus eli fotofobia. Valonarkuus johtuu pääasiassa pigmentin puuttumisesta värikalvosta ja verkkokalvon värisolukerroksesta (pigmenttiepiteelistä). 

Albinismissa silmien ja aivojen väliset näköhermot eivät risteydy normaalisti. Silmän ja näköhermojen poikkeamat estävät näkökyvyn normaalin kehittymisen. Näiden poikkeamien ajatellaan aiheuttavan jo ensimmäisten elinkuukausien aikana ilmaantuvan synnynnäisen silmävärveen.

Silmien ja aivojen näköalueiden väliset suhteet normaalisti ja albinismissa 

Edellä mainittujen ongelmien lisäksi albinismissa esiintyy usein 

  • voimakasta hajataittoisuutta (johtuu yleensä sarveiskalvon kaarevuuden poikkeamista) 
  • kaukotaittoisuutta (kaukonäköisyyttä) tai 
  • likitaittoisuutta (likinäköisyyttä). 

Näkövamma voi olla vaikea (näöntarkkuus alle 0,1), mutta yleisemmin se on keskivaikea (näöntarkkuus vähintään 0,2). Värinäkö on yleensä normaali.

Lisätietoa albinismiin liittyvistä silmäongelmista löydät seuraavan linkin kautta:

silmävärve; näöntarkkuus; näköhermo; näköongelma; silmäoire; karsastus

Päivitetty  12.5.2021