Tietoa kriisireaktiosta

Tieto siitä, että sairastaa harvinaista tautia voi herättää monenlaisia tunteita helpotuksesta epätoivoon. Tunteet ja reaktiot vaihtelevat yksilöllisesti paljon, useimmiten niiden taustalla on kriisireaktio.

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen voi olla helpottavaa tietää, mikä syy oireiden taustalla on ollut. Toisaalta kaikkiin harvinaisiin tauteihin ei vielä ole tiedossa täsmähoitoa, mikä puolestaan voi aiheuttaa ahdistusta. Diagnoosi voi siis herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita.

Kroonisen taudin diagnoosin saaminen laukaisee kuitenkin lähes aina kriisireaktion – mitä vakavampi sairaus ja huonompi ennuste, sitä voimakkaampi kriisireaktio yleensä on. Kriisin kokemistapaan vaikuttavat persoonallisuus, elämäntilanne ja aiemmat elämänkokemukset sekä ympäristöstä saatavilla oleva tuki.

Sokkivaihe

Sokkivaiheessa kriisi ei välttämättä näy ulkoisesti. Reaktioiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti: ne voivat olla olemattomia tai voimakkaita. Kieltäminen on yleinen reaktio sokkivaiheessa, jossa tarkkaavaisuus kaventuu. Potilas ei välttämättä muista, mitä vastaanotolla on puhuttu ja tiedon vastaanottokyky on rajallinen. Sokkivaihe saattaa kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.

Reaktiovaihe

Reaktiovaiheessa ihminen kohtaa vähän kerrallaan järkyttävän tiedon tai tapahtuman. Tuolloin yritetään muodostaa jonkinlainen käsitys tapahtuneesta.  Voimakkaat tunteet, kuten pelko, viha ja ahdistus, ja niiden suuret vaihtelut ovat tyypillisiä reaktiovaiheessa.

Käsittelyvaihe

Käsittelyvaiheessa alkaa jo ymmärtää, mitä on tapahtunut, mutta silloin elää korostetusti nykyisyydessä surren ja peilaten tilannettaan menneeseen, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Keskittymiskyky saattaa olla huono, muisti voi pätkiä ja tulevaisuutta on vaikea ajatella.

Käsittelyvaiheessa saattaa jo haluta lisätietoa sairaudestaan ja sen hoitomahdollisuuksista. Tällöin huomaa, ettei muista kaikkea, mitä vastaanotolla on puhuttu. Silloin voi olla uudelleen yhteydessä lääkäriin tai klinikalle sekä pyytää ohjeet ja muut tiedot uudelleen, mieluiten myös kirjallisena, jos mahdollista.

Sopeutumisvaihe

Sopeutumisvaiheessa sairaus tulee jo osaksi muuta elämää ja katse suuntautuu vähitellen tulevaisuuteen. Tällöin kannattaa tehdä asioita, joista pitää ja joista tulee hyvä mieli.

Haluaa ehkä olla sosiaalisempikin, joten viimeistään tässä vaiheessa on hyvä ottaa yhteys potilasyhdistykseen. Vertaistuki auttaa suuresti kroonisen sairauden kanssa elämistä. Vertaistukea voi tiedustella potilasyhdistyksestä. Vertaistukea on saatavilla puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla.

 


Seuraava sivu