Haimansiirtomenetelmät

Haimansiirtomenetelmiä on kolme erilaista: samanaikainen haiman- ja munuaisensiirto, haimansiirto munuaisensiirron jälkeen ja haimansiirto ilman munuaisensiirtoa.

Kirurgien steriilisti puetut kädet hansikkaissa

Samanaikainen haima- ja munuaissiirto (simultaneous pancreas and kidney transplantation eli SPK) on yleisin haimansiirtotyyppi. Tällä menetelmällä toteutetaan noin 80 prosenttia kaikista haimansiirroista. Siinä molemmat elimet tulevat samalta luovuttajalta, ja se tehdään yleensä potilaalle, jolla on tyypin 1 diabeteksen aiheuttama dialyysihoitoa vaativa munuaisten vajaatoiminta ja jonka katsotaan kestävän leikkauksen tuomat rasitukset.

Toiseksi yleisin on haimansiirto munuaissiirron jälkeen (pancreas after kidney transplantation eli PAK), jossa haima siirretään ​aiemmin munuaissiirteen saaneelle tyypin 1 diabeetikolle. Tällöin munuaissiirteen toiminnan on oltava vakaa.

Kolmas haimansiirron muoto on siirto ilman edeltävää tai samanaikaista munuaissiirtoa (pancreas transplantation alone eli PTA). Tarkoituksena on parantaa munuaisten suhteen terveiden 1-tyypin diabetesta sairastavien potilaiden erittäin vaikeasti hallittavaa glukoositasapainoa.

Leikkaustekniikka

leikkaussalin valaisin, jossa useita eri värisiä LED-lamppuja

Haimansiirtoleikkaus suoritetaan vatsaleikkauksena ns. laparotomiaviillosta, jossa haima siirretään kokonaisena ja sen mukana osa pohjukaissuolta. Haimasiirteen valtimo ommellaan yhteiseen lonkkavaltimoon oikealle ja laskimo alaonttolaskimoon. Haiman erittämät ruoansulatusentsyymit ohjataan ohutsuoleen liittämällä siirteen pohjukaissuoli vastaanottajan ohutsuoleen.

Samanaikaisessa haima- ja munuaissiirrossa munuainen siirretään vasemmalle liittäen siirteen valtimo ja laskimo potilaan lonkkasuoniin ja virtsajohdin rakkoon. Potilaan omaan haimaan ja munuaisiin ei kajota.

​​

Edellinen s​ivuSeuraava sivu

​