Verenpaine tarkoittaa valtimossa vallitsevaa painetta, joka syntyy kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Verenpaineen osatekijät ovat yläpaine eli systolinen paine ja alapaine eli diastolinen paine. Systolinen verenpainetaso edustaa sydämen pumppauksen tuottamaa työpainetta. Diastolinen verenpainetaso edustaa sydämen lepovaihetta. Verenpaine on kohonnut, jos yläpaineen taso on toistuvasti 140 mmHg tai enemmän tai alapaineen taso on 90 mmHg tai enemmän.
Verenpaine vaihtelee eri aikaan vuorokaudesta ja tilapäinen vaihtelu on tavallista ja normaalia. Verenpaine nousee liikkuessa, jännittäessä tai suuttuessa ja laskee levossa. Siksi verenpaineen taso määritetään useamman päivän aamu ja iltamittausten keskiarvoista.
| Miksi verenpaine nousee | Verenpainetta kohottavat elintavat kuten runsas suolan tai alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino. Ne voivat tuoda esiin perinnöllisen alttiuden. Myös lakritsin syöminen, tulehduskipulääkkeet, hormonivalmisteet, pitkittynyt stressi ja unen aikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat nostaa verenpainetta. Kohonneen verenpaineen syynä voi joskus harvoin olla jokin muu sairaus, kuten diabeteksesta riippumaton munuaissairaus tai lisämunuaisen sairaus. Useampien verenpaine nousee jonkin verran ikääntyessä. Erityisesti ikäihmisillä systolinen paine voi olla korkea, vaikka diastolinen paine olisi hyvä. Tämä johtuu verisuonten joustavuuden vähentymisestä iän myötä. |
| Tyypin 1 diabetes ja verenpaine | Tyypin 1 diabetes ei sinällään kohota verenpainetta. Huomattavan korkea verensokeritaso rasittaa munuaisia ja verenpaine voi silloin olla koholla. Pidempää sairastettu diabetes voi vaurioittaa munuaisia, jonka merkkinä virtsaan ilmaantuu valkuaista tai munuaiskerästen suodatuskyky alentuu. Silloin verenpaine usein kohoaa. |
| Tyypin 2 diabetes ja verenpaine | Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on usein laajempi aineenvaihduntahäiriö, metabolinen oireyhtymä. Kohonnut verenpaine on tyypillistä metabolisessa oireyhtymässä. Insuliinin heikentynyt kudosvaikutus eli insuliiniresistenssi vaikuttaa verisuonten seinämiin ja munuaisiin verenpainetta nostaen. |
| Kohonneen verenpaineen selvittely | Kohonneen verenpaineen selvittelyyn kuuluu lääkärin tekemän haastattelun ja tutkimuksen lisäksi veri- ja virtsakokeita. Niillä pyritään poissulkemaan muita verenpainetta kohottavia sairauksia, kuten lisämunuaisten ja munuaisten sairauksia. Nämä muut hoidettavissa olevat sairaudet ovat kuitenkin harvinaisia. Tutkimuksilla selvitetään myös sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä. Alkututkimuksissa selvitetään, onko kohonnut verenpaine jo mahdollisesti aiheuttanut haitallisia vaikutuksia elimistöön. Sydänfilmistä (EKG = elektrokardiografia) nähdään sydämen rytmin lisäksi, onko verenpaine vaikuttanut sydänlihakseen haitallisesti tai onko merkkejä sepelvaltimotaudista. Munuaisten rasitusta selvitetään tutkimalla virtsanäytteen albumiini niminen valkuainen herkällä menetelmällä ja määrittämällä verikokeesta munuiasten suodatusnopeus (eGFR). Silmänpohjien pienet verisuonet tutkitaan valokuvaamalla tai silmälääkärin vastaanotolla. Unenaikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat kohottaa verenpainetta. Sitä voidaan selvittää unirekisteröinnillä, jossa seurataan yöllä unen aikana hengitystä ja veren happipitoisuutta. |