Rasvamaksataudin vaikutus diabetekseen ja sen hoitoon

Maksan rasvoittuminen heikentää insuliinin tehoa eli aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja lisää insuliinin tarvetta – niin oman insuliini kuin pistettävän insuliinin.

​Maksan rasvoittuminen on tavallista tyypin 2 diabeteksessa. Rasvamaksan aiheuttama insuliiniresistenssi lisää insuliinin tarvetta ja ilmenee tyypillisesti yönaikaisena verensokerin nousuna. Vaikka verensokeri olisi nukkumaan mennessä hyvällä tasolla, verensokeri on aamulla herkästi koholla. Haimasta erittyvä insuliini ei riitä hillitsemään varastosokerin vapautumista maksasta yön aikana. Samanaikaisesti maksa myös tuottaa vereen ylimääräistä rasvaa ja veren triglyseridi eli rasva-arvo on koholla.

Myös tyypin 1 diabetesta sairastavalla painonnousu ja vatsalihavuus voi johtaa rasvamaksaan. Tällöin pistetyn insuliinin tarve lisääntyy ja henkilö joutuu nostamaan insuliiniannoksiaan. Seurauksena on herkästi painonnousun lisääntyminen ja metabolisen oireyhtymän ilmaantuminen.

Maksa vaikuttaa useiden lääkkeiden toimintaan ja maksasairaudet on otettava huomioon niin diabeteksen kuin muiden lääkkeiden käytössä.

Tutustu rasvamaksataudin Käypä hoito -suosituksen potilasversioon.

metabolinen oireyhtymä; tyypin 2 diabetes; rasvamaksa; tyypin 1 diabetes

Päivitetty  16.4.2021