Ruoka-allergia
Tavallisin aikuisten ruoka-allergian muoto Suomessa on koivun siitepölylle
ristireagoivien kasvisten ja vihannesten aiheuttamat suun ja nielun oireet. Tyypillisiä oireita ovat huulten, ikenien ja kitalaen kutina, joillain esiintyy myös kurkun ja korvien kutinaa. Joskus saattaa esiintyä myös nenän tukkoisuutta ja nuhaisuutta. Oireet tulevat nopeasti, muutamassa minuutissa ruokailun jälkeen ja ne liittyvät useimmiten kypsentämättömään ruokaan. Oireilu voi pahentua siitepölykaudella. Koivuallergian ristireaktiot eivät yleensä johda vaikeampiin reaktioihin ja ruoka-aineiden välttäminen on oireenmukaista. Lääkityksenä oireisiin voi käyttää antihistamiiniatabletteja, joita saa myös ilman reseptiä apteekista.
Muut ruoka-allergiat ovat yleisempiä lapsilla kuin aikuisilla ja ne paranevat yleensä kouluikään mennessä. Uusia ruoka-allergioita voi kuitenkin tulla esiin myös aikuisiällä.
Lääkärin vastaanotolla
Potilaan tullessa ruoka-allergiaepäilyn vuoksi lääkärin vastaanotolle, lääkäri kysyy millaisia oireita, millaisella viiveellä epäillyn ruuan nauttimisen jälkeen oireet tulevat ja toistuvatko oireet aina samaa ruoka-ainetta syödessä. Merkitystä on myös aikaisemmalla allergiahistorialla. Näiden tietojen perusteella on useimmiten mahdollista muodostaa jo melko tarkka käsitys siitä, ovatko potilaan oireet ruoka-allergiasta johtuvaa. Verikokeilla tai ihopistokokeilla varmennetaan asia. Siitepölyallergisilla useat tuoreiden kasvisten ja vihannesten ihopistokokeet antavat positiivisen tuloksen ristireagoinnista johtuen, eikä niitä tarvitse välttää, elleivät ne aiheuta oireita. Epäselvissä tilanteissa ruoka-aineelle voidaan tehdä erilaisia altistuskokeita.
Mikäli ruoka-allergiaa ei tutkimuksissa todeta, ei se suinkaan tarkoita, että potilas ei saisi ruoka-aineesta oireita, vaan kyse on silloin jostain muusta sairaudesta tai yliherkkyydestä.
Ruoka-allergian oireet
Ruoka-allergian oireet tulevat tyypillisesti nopeasti viimeistään parin tunnin kuluttua ruokailusta. Tavallisia oireita ovat yksittäisinä oireina akuutti nokkosihottuma ja angioödeema, kutina ja punoitus iholla, ruuansulatuskanavan oireet, kuten pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu tai ripuli. Joillain voi olla astma- tai nuhaoireita. Kun oireet tulevat usean elimen alueelta yhtä aikaa puhutaan yleisreaktiosta (anafylaksia).
Anafylaksia
Anafylaksia on välitön allerginen yleisreaktio. Syynä on tavallisimmin syöty ruoka-aine. Aina aiheuttajaa ei tutkimuksista huolimatta saada selville. Suomessa tavallisimpia aiheuttajia
anafylaksiarekisterin tietojen mukaan ovat pähkinät. Anafylaksian aiheuttanut ruoka-ainetta ja sen kanssa ristireagoivia ruokia tulee jatkossa täysin välttää. Anafylaksian saaneille suositellaan varalääkkeiksi, antihistamiini- ja kortisonitablettteja ja adrenaliini-injektoria, joita tulisi aina pitää mukana. Ensiavusta huoli antihistamiini- ja kortisonitabletit ja adrenaliini-injektori mutta reaktion jälkeen on aina hakeuduttava päivystykseen.
Allergisen reaktion syntyyn vaikuttavat tekijät
Eräissä ruoka-aineallergian muodoissa on tyypillistä, että pelkästään ruoka-aineen nauttiminen ei aiheuta allergista reaktiota, vaan tarvitaan kofaktoria, siis toista samanaikaista tekijää. Tyypillinen muoto on vilja-rasitusanafylaksia, jossa kotimaisten viljojen sisältämälle gliadiinille herkistyneet potilaat saavat reaktion vain viljatuotteiden syömisen ja rasituksen yhteydessä.
Muita allergista reaktiota laukaisevia lisätekijöitä voivat olla alkoholi, tulehduskipulääkkeet, eräät verenpainelääkkeet, kuukautiset ja stressi.
Ruoka-allergian tavalliset aiheuttajat
Ruoka-allergian tavallisimmat aiheuttajat ovat muna, maito, vehnä, kala, soija, äyriäiset ja pähkinät. Edellä mainitut eivät liity siitepölyjen ristireaktioon.
Maito
Maitoallergia on tavallisin varhaislapsuuden allergia, joka useimmilla paranee kouluikään mennessä. Aikuisikään jatkuessaan maitoallergia on useimmiten vaikea, eikä enää väisty. Lievemmissä tapauksissa saattaa olla mahdollista käyttää maitoa kuumentamisen jälkeen tai muutoin käsiteltynä esimerkiksi hapanmaitotuotteissa. Maidon koostumuksessa on useita valkuaisaineita, joista tärkeimpiä allergian aiheuttajia ovat etenkin kaseiinit sekä albumiinit ja laktoglobuliinit.
Maitoallergiaa tutkitaan ihopisto- tai verikokein. Tarvittaessa altistuskokein.
Siedätys maitoallergiaan on kokeellista. Siedätyshoitoa voidaan harkita silloin, kun henkilö saa vaikeita allergisia oireita pienestäkin määrästä maitotuotteita.
Kananmuna
Pääosa kananmunan allergeeneista on sen valkuaisosassa. Valtaosa kananmuna-allergisista on lapsia ja allergia häivää yleensä kouluikään mennessä. Aikuisikään jatkuessaan allergia voi olla vaikea. Kananmunan kypsyysaste voi vaikuttaa oireherkkyyteen. Kananmuna-allergiaa tutkitaan ihopisto- ja verikokein ja tarvittaessa altistuskokein. Siedätyshoito vaikeaan kananmuna-allergiaan on kokeellista. Kananmuna-allergisen rokottaminen
Vehnä ja muut viljat
Allergia vehnälle tai muille viljoille on aikuisilla selvästi harvinaisempaa kuin lapsilla. Oireita voi aiheuttaa yksi tai useampi vilja. Jotkut ovat herkistyneitä kotimaisten viljojen sisältämälle gliadiinille ja silloin he saavat oireita vehnästä, rukiista ja ohrasta.
Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran sisältämien varastoproteiinien gliadiinin ja gluteiinin muodostama aine. Keliakiaa sairastavilla gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolle tulehdusta ja vaurioittaa ohutsuolen nukkaa. Kyse ei ole allergiasta.
Yksi vehnäallergian muoto on vehnärasitusanafylaksia. Henkilöt ovat useimmiten herkistyneitä vehnän gliadiinille. He saavat anafylaktisen reaktion syötyään gliadiinia sisältäviä viljatuotteita ennen tai jälkeen rasituksen.
Vilja-allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla, verikokeilla ja tarvittaessa altistuskokeilla.
Pähkinät
Pähkinäallergia on useimmiten ristireaktiota koivun siitepölylle. Osa pähkinäallergisista saa oireita pähkinästä ilman ristiallergiaa. Näillä potilailla on yleensä suurempi riski saada vakavia reaktioita. Ihopistokokeiden positiivisesta tuloksesta koivuallergisilla ei voida päätellä, onko kyseessä koivun ristireaktio vai pähkinäallergia. Yleisimpien pähkinöiden osalta on verikokein mahdollista arvioida, ovatko kyseessä pähkinä-siitepöly ristireaktiot vai onko kyseessä ns. todellinen vaikea pähkinäallergia. Vaikeaan maapähkinäallergiaan on kokeellista siedätystä.
Äyriäiset ja nilviäiset
Erilaiset ravut kuuluvat äyriäisiin ja osterit, simpukat ja mustekalat puolestaan nilviäisiin. Äyriäisillä ja nilviäisillä on ryhmien sisällä keskinäinen ristireaktio, koska allergiaa aiheuttaa niiden saman tyyppinen proteiini. Myös äyriäisten- ja nilviäisten välillä on merkittävää ristireaktiota. Ristireaktioiden vuoksi allergian havaitsemisen jälkeen yleensä suositellaan molempien ryhmien välttämistä. Allergia on aikuisille tyypillistä, eikä yleensä väisty ajan kuluessa.
Kala
Kala-allergiaa voi olla kalalajista riippuvaa, mutta myös ristireaktio kalalajien välillä on tavallista. Kala-allergiaa esiintyy enemmän aikuisilla kuin lapsilla ja se on yleensä pysyvää. Osa kala-allergisista saa oireita jopa kalan kärystä ja hajusta. Myös kalan mädistä voi saada allergisen reaktion.
Harvinaiset aiheuttajat
LTP-allergia
LTP (lipid transfer protein) on hedelmissä, vihanneksissa sekä puiden ja heinien siitepölyässä esiintyvä valkuaisainetyyppi, joka saattaa ristireagoida. Ristireaktion aiheuttamia oireita esiintyy etenkin Etelä-Euroopassa, jossa herkistytään alun perin persikalle. Proteiinit kestävät kuumentamista ja siksi oireita tulee sekä raa`an että kypsennetyn ruuan jälkeen. Oireita voivat olla suun, kasvojen ja silmien turvotus, nokkosrokko, vatsakipu, oksentelua.
Tavallisia aiheuttajia hedelmät ja marjat, erityisesti omenat, mansikat, vadelmat, persikat, kirsikat, kiivi, viinirypäleet, tomaatti, pähkinät, maissijauhosta tehdyt tuotteet. Suomessa tätä ei juuri tavata.
Alpha-Gal- allergia
Harvinainen allergian muoto, joka liittyy punaisen lihan syöntiin. Taustalla on tämän hetken käsityksen mukaan punkin pureman yhteydessä tapahtunut herkistyminen alpha-galaktoosi -nimiselle punkin suolistossa esiintyvälle yhdisteelle, jota esiintyy myös punaisessa lihassa. Seurauksena on vaikea allerginen reaktio, joka tulee useamman tunnin viiveellä liha-aterian jälkeen.
Ruoka-aineisiin liittyviä sairauksia ja oireita, jotka eivät ole allergiaa
Suolisto
Tavallisin ajoittaisia suolisto-oireita aiheuttava syy on
ärtyvä suoli -oireyhtymä. Ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavilla tietyt ruoka-aineet saattavat lisätä oireilua ja ruokavalion muutos helpottaa oireita. Tämän vuoksi usein pohditaan ruoka-aineallergian mahdollisuutta.
Laktoosi-intoleranssi johtuu maitosokerin imeytymishäiriöstä, eikä ole allergiaa. Myöskään
keliakia ei ole allerginen sairaus, vaan johtuu siitä, että viljatuotteiden gluteeni vaurioittaa ohutsuolen nukkaa.
Iho
Atooppiseen ihottumaan liittyy lehahtelutaipumus, joka ei yleensä ole aikuisilla ruoka-aineesta johtuvaa. Krooninen nokkosihottuma ei ole koskaan ruoka-allergian aiheuttamaa, eikä ruoka-aineiden välttämisestä ole hyötyä.
Biogeeniset amiinit
Biogeeniset amiinit ovat typpiyhdisteitä, joita esiintyy pieninä pitoisuuksina luonnostaan ruoka-aineissa esimerkiksi kasviksissa ja hedelmissä, muun muassa tomaatissa, sitrushedelmissä, banaanissa, pavuissa, avokadossa, vadelmassa ja luumussa. Merkittävimpiä biogeenisiä amiineita ovat mm. histamiini, serotoniini, tyramiini, fenyylietyyliamiini ja tryptamiini.
Amiineja voi muodostua elintarvikkeisiin myös pilaantumisen seurauksena. Riskielintarvikkeita ovat mm. tonnikala ja pitkään kypsytetyt juustot.
Suuret amiinipitoisuudet saattavat aiheuttaa äkillisiä allergian kaltaisia oireita, jotka allergiaoireista poiketen ilmenevät viiveellä. Tyypillisiä oireita ovat ihon punoitus, nokkosrokko, päänsärky ja hikoilu.