Videosarjassa on äänessä muun muassa Teemu, joka jäi puolisonsa kuoleman jälkeen pienen lapsen yksinhuoltajaksi.
Vanhemman parantumaton sairaus koskettaa koko perhettä. Vertaistuen löytäminen voi olla vaikeaa, ja tilanne herättää monenlaisia tunteita ja kysymyksiä.
Palliatiivisessa talossa on julkaistu videosarja, joka tuo näkyväksi lapsiperheiden kokemuksia vanhemman vakavasta, parantumattomasta sairaudesta. Tarinoiden kautta halutaan tarjota vertaistukea, lisätä ymmärrystä ja rohkaista puhumaan vaikeista asioista. Samalla ne vahvistavat eri alojen ammattilaisten valmiuksia kohdata perheitä, joissa sairaus ja menetys ovat osa arkea.
Kolme erilaista tarinaa
Videosarjassa ääneen pääsevät pienen lapsen yksinhuoltajaksi jäänyt Teemu, levinnyttä syöpää sairastava alakouluikäisten lasten äiti Elina sekä äitinsä teini-ikäisenä menettänyt Emmi.
Teemu puhuu muun muassa äidin sairauden ja menetyksen käsittelemisestä pienen lapsen kanssa, lapsen erilaisiin kysymyksiin vastaamisesta sekä siitä, miten vastaavassa tilanteessa olevan perheen voisi kohdata.
Elina avaa, miltä tuntui kertoa lapsille omasta sairaudesta ja sen muuttuneesta ennusteesta sekä miten lapset reagoivat. Lisäksi käsitellään muun muassa sairaudesta kertomista päiväkodissa ja koulussa.
Emmi oli 14-vuotias, kun hänen äidillään todettiin keuhkosyöpä. Äiti menehtyi pian diagnoosin jälkeen. Emmi kertoo muun muassa parantumattomuuden ymmärtämisestä, ajasta äidin kuoleman jälkeen sekä kavereiden merkityksestä vaikeassa elämäntilanteessa.
Videot on suunnattu lapsiperheille ja heidän läheisilleen, joita vanhemman vakava sairaus tai menetys koskettaa. Ne soveltuvat myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä opetus- ja kasvatusalan työntekijöille, jotka tukevat lapsia koulussa tai varhaiskasvatuksessa.
Videoissa puhutaan suomea, ja ne on tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.