Esim. Roactemra®. Tosilitsumabi on interleukiini (IL)-6:n reseptorin vasta-aine.
Tosilitsumabi on biologinen lääke, joka estää tulehduksen välittäjäaineen IL-6:n vaikutuksia sitoutumalla IL-6-reseptoreihin. Lääke rauhoittaa niveltulehdusta ja estää sen etenemistä. Sitä käytetään nivelreuman, lastenreuman ja jättisoluvaltimotulehduksen hoidossa, kun perinteisillä reumalääkkeillä ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Tosilitsumabin teho ilmaantuu muutamassa viikossa.
Tosilitsumabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee Kelalle SvB-lausunnon, jolla haetaan peruskorvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Korvattavuus on määräaikainen. Ennen lääkehoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja ohjelmoidaan tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Tosilitsumabi voidaan antaa joko ihonalaisena pistoksena tai laskimonsisäisenä infuusiona. Lääke annetaan useimmiten esitäytetyllä ruiskulla ihon alle (kerta-annos 162mg) kerran viikossa. Potilas pistää yleensä lääkkeen itse.
Laskimoon annettaessa nivelreuman hoitoannos on (4 -) 8 mg/kg neljän viikon välein ja tiputus kestää tunnin ajan. Ainakin ensimmäisen hoitokerran jälkeen potilasta tarkkaillaan vielä infuusion loputtua.
Lääkeinfuusion aikana voi esiintyä kutinaa, päänsärkyä, vilustumisoireita ja verenpaineen laskua. Yleensä oireet ovat lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Tarvittaessa annetaan antihistamiinia. Myös hoitojen välisinä aikoina voi harvinaisina esiintyä nokkosrokkoa, hengenahdistusta, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, vatsavaivoja ja verenpaineen nousua. Tosilitsumabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Hoitoa ei saa antaa jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamatoninfektiotauti. Tosilitsumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi. Hoidon aikana veren rasva-arvot voivat muuttua.
Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.
Tosilitsumabi, ihonalainen pistos
Lääke tauotetaan 1 viikko ennen leikkausta.
Lääke tauotetaan 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Tosilitsumabi, laskimonsisäinen infuusio
Lääke tauotetaan 4 viikkoa ennen leikkausta.
Lääke tauotetaan 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana
Tosilitsumabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa tosilitsumabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.
