Esim. Taltz®. Iksekitsumabi on monoklonaalinen interleukiini -17A vasta-aine.
Iksekitsumabi on biologinen lääke, joka estää interleukiini-17A:n tulehdusta kiihdyttävää vaikutusta elimistössä. Sitä käytetään nivelpsoriaasin ja selkärankareuman hoitoon, kun aiempi lääkitys ei ole riittänyt. Lääkevaste ilmaantuu yleensä 4 kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta.
Iksekitsumabi -hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Lääkäri tekee SvB-lausunnon, jolla haetaan Kelalta korvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Korvattavuus on määräaikainen, enintään 5 vuotta kerrallaan. Ennen lääkehoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.
Iksekitsumabi annostellaan ihonalaisesti joko esitäytetyllä ruiskulla tai kynällä. Sitä voidaan käyttää yksinään tai yhdessä muiden reumalääkkeiden kanssa. Yleensä potilas pistää lääkkeen itse.
Annostelu nivelpsoriaasissa ja selkärankareumassa: Aloitusannos 160mg (kaksi 80 mg pistosta), tämän jälkeen 80 mg neljän viikon välein.
Annostelu nivelpsoriaasissa, kun potilaalla on myös keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi: Aloitusannos 160 mg (kaksi 80 mg pistosta) viikolla 0, sitten 80 mg kahden viikon välein viikoilla 2, 4, 6, 8, 10 ja 12. Tämän jälkeen ylläpitohoitona 80 mg joka neljäs viikko viikolta 16 alkaen.
Osalla potilaista esiintyy iholla lääkkeen pistoskohdassa ja sen ympärillä ohimeneviä ärsytysoireita, kuten punoitusta tai kutinaa. Nämä oireet ovat tavallisimpia hoidon alussa ja menevät ohitse eivätkä yleensä anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Iksekitsumabi voi lisätä alttiutta infektioihin. Vakavien infektiotautien esiintyminen hoidon yhteydessä on jossain määrin lisääntynyt. Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Iksekitsumabi tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.
Pistoskohdan ärsytystä voidaan vähentää pistämällä lääkeaine huoneenlämpöisenä, käyttämällä pistoksen jälkeen paikallista kylmähoitoa tai kortisonivoidetta. Myös antihistamiinitabletin ottamista voi kokeilla.
Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.
Lääke tauotetaan 4 viikkoa ennen leikkausta.
Lääke tauotetaan 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.
Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana
Iksekitsumabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa iksekitsumabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.
Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.
Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.
