Siirry sivun sisältöön

Etanersepti

Esim. Enbrel®, Erelzi®, Benepali®, Nepexto®. Etanersepti on tuumorinekroositekijä (TNF)-α salpaaja.

Etanersepti on biologinen lääke, joka sitoo TNF-α -nimistä tulehduksen välittäjäainetta, jolloin sen toiminta estyy. Lääke rauhoittaa niveltulehduksia ja estää niiden etenemistä. Etanerseptia käytetään nivelreuman, lastenreuman, selkärankareuman ja nivelpsoriaasin hoitoon, kun tavanomaisillareumalääkkeillä tai niiden yhdistelmillä ole saatu riittävää hoitovastetta. Etanerseptin teho ilmaantuu muutamassa viikossa. Paras teho lääkkeelle saadaan, kun sitä käytetään yhdessä metotreksaatin kanssa.

Etanersepti-hoito kuten muutkin biologiset hoidot toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Reumatologi tekee Kelalle SvB-lausunnon, jolla haetaan korvattavuutta biologisiin lääkkeisiin. Korvattavuus on määräaikainen, enintään 5 vuotta kerrallaan. Ennen hoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja tehdään tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.

Etanerseptiä annetaan esitäytetyn ruiskun tai injektiokynän avulla 50 mg ihon alle kerran viikossa. Yleensä potilas pistää lääkkeen itse.

Noin kolmasosalla potilaista esiintyy iholla lääkkeen pistoskohdassa ja sen ympärillä ohimeneviä ärsytysoireita, kuten punoitusta tai kutinaa. Nämä oireet ovat tavallisimpia kolmen ensimmäisen hoitoviikon aikana eivätkä yleensä anna aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Muut sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Etanersepti voi lisätä alttiutta infektioihin. Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektiotauti tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Etanersepti tulee tauottaa kuumeisten tai sairaalahoitoa vaativien infektioiden ajaksi.

Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.

  • Lääke tauotetaan 1 viikko ennen leikkausta.

  • Lääke tauotetaan 2 viikkoa leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.

  • Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Tarkista ajankohtaiset ohjeet reumalääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana

Etanersepti-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa etanersepti-hoidon aikana tai ne annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.

Hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa, joka tapahtuu perusterveydenhuollossa. Etanersepti-hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.

Lääke säilytetään jääkaapissa 2–8 asteen lämpötilassa eikä se saa jäätyä. Matkalle lähtiessä lääke pakataan kylmälaukkuun. Useimpia biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja voi säilyttää lyhytaikaisesti huoneenlämmössä, mutta lämpimässä olleet tuotteet on käytettävä suositusajan kuluessa. Lääkekohtaiset ohjeet tulee tarkastaa valmisteyhteenvedosta. Käytetyt ruiskut tulee kerätä kovaan kannelliseen astiaan ja toimittaa apteekkiin.