Rituximabi

Rituksimabi-hoito toteutetaan reumatautien erikoislääkärin aloittamana ja valvonnassa. Ennen lääkehoidon aloittamista poissuljetaan hoidon vasta-aiheet ja ohjelmoidaan tarvittavat tutkimukset (verikokeet ja keuhkojen röntgenkuvaus). Hampaat tulee olla hoidetut ja rokotukset ajan tasalla.

Nivelreumassa ensimmäinen hoitojakso koostuu kahdesta (kerta-annos 1000 mg) annoksesta rituksimabia, jotka annetaan infuusiona laskimoon kahden viikon välein. Infuusio kestää yleensä 2-6 tuntia, ja sen aikana hoitaja seuraa vointia. Hoidon antamisen jälkeen potilasta seurataan sairaalassa puolesta tunnista tuntiin. Ennen tiputuksen aloittamista annetaan esilääkitys (metyyliprednisoloni, parasetamoli ja antihistamiini) lääkereaktioiden ehkäisemiseksi. Uusi hoitojakso (1-2 annosta) annetaan 6 kk välein tai harvemmin. Rituksimabia käytetään yleensä muun antireumaattisen hoidon rinnalla.

Osalla potilaista esiintyy lääkkeen annon yhteydessä ohimeneviä oireita kuten kuumetta, vilunväristyksiä ja vapinaa. Joskus esiintyy kutinaa, pahoinvointia, väsymystä ja epämiellyttävää tunnetta kurkussa sekä ihon punoitusta tai sydämen tykytystä. Mahdollisia sivuvaikutuksia voidaan vähentää esilääkityksellä ja tiputusnopeuden säädöllä. Rituksimabi voi lisätä lievästi alttiutta infektioihin.

Hoitoa ei saa antaa, jos potilaalla on akuutti infektio tai krooninen hoitamaton infektiotauti. Erittäin harvinaisissa tapauksissa on rituksimabihoidon yhteydessä kuvattu polyoomaviruksen aktivaatiota keskushermostossa, mikä voi johtaa vakavaan keskushermoston infektioon (progressiivinen multifokaalinen leukoenkefalopatia eli PML). Ota yhteyttä hoitavaan reumayksikköön, jos ilmaantuisi merkittäviä selittämättömiä neurologisia oireita.

Reumatalon leikkaustaukojen ohjeistus koskee ensisijaisesti puhtaita, ennalta suunniteltuja ortopedisia toimenpiteitä. Yleisesti tutkimusnäyttö lääketaukojen pituudesta on vähäinen. Ennen leikkausta suositellaan yksilöllistä arviota, jossa huomioidaan infektioriskit, leikkaustyyppi sekä reumasairauden aktivaatioriski. Jos erityistä infektioriskiä ei ole, tarve lääketauotuksille vähäisempi. Biologisten lääkkeiden kohdalla leikkaus ajoitetaan mielellään ajankohtaan, jolloin seuraava lääkeannos annettaisiin. Leikkaus- ja syvien infektioiden aikana solunsalpaajalääkkeet, biologiset lääkkeet ja uudet synteettiset reumalääkkeet (lähinnä JAK-estäjät) pidetään tauolla. Erityisen suuren riskin potilaalla voidaan joutua miettimään laajempia tauotuksia. Isoannoksinen glukokortikoidi (yli 10 mg prednisolonia) lisää infektioriskiä ja voi vaikeuttaa haavan paranemista.

• Lääke tauotetaan 4-6 kuukautta ennen leikkausta

• Lääke tauotetaan 1 kuukausi leikkauksen jälkeen, tai kunnes leikkaushaava on parantunut.

• Isojen toimenpiteiden yhteydessä hoidossa on syytä pitää taukoa, jonka pituus riippuu leikkauksen suuruudesta. Hoitotauosta kannattaa neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

• Reumalääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana (PDF)

Rituksimabi-hoidon aikana rokotusvaste saattaa heikentyä ja rokotteet kannattaa antaa ennen hoidon aloitusta. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (kuten keltakuume- ja tuhkarokkorokote) ei saa antaa rituksimabi-hoidon aikana tai annetaan vain hoitavan lääkärin harkinnan mukaan. Pneumokokkirokotetta suositellaan otettavaksi ennen hoidon aloitusta. Influenssarokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Koronarokotteita suositellaan THL:n ohjeiden mukaisesti, lisätietoa Reumatalon Usein kysyttyä –osiosta ja THL:n nettisivuilta.

Rituksimabi-hoito edellyttää laboratoriokoeseurantaa. Hoidon seuranta tapahtuu hoitoon perehtyneen erikoislääkärin toimesta.