Sukurasitteen ja perimän vaikutukset ihokasvaimille altistumiseen
Perimällä on vaikutusta ihosyöpiin monella tapaa ja myöskin jotkin perinnölliset sairaudet voivat altistaa ihosyöville.
Melanoomapotilaista noin 10 prosentilla on ensimmäisen asteen sukulainen (vanhemmat, sisarukset ja lapset), jolla on melanooma. Perheenjäsenillä on myös yhteiset ympäristötekijät, ihotyyppi ja aurinkotavat, jotka vaikuttavat ihosyöpien syntyyn. Melanoomariski on suurentunut useissa perinnöllisissä syöpäoireyhtymissä, ja noin 2–5 prosenttiin melanoomista liittyy perinnöllinen alttius, esimerkiksi rinta- ja munasarjasyöpään liittyvä BRAC2-mutaatio.
Oka- ja tyvisolusyövissä perimällä ei ole vaikutusta, mutta periytyvät sairaudet ja oireyhtymät voivat altistaa näille ihosyöville. Näitä ovat NBCCS, Xeroderma pigmentosum, Epidermodysplaisa verruciformis, Albinismi, Vitiligo ja Epidermolysis bullosa.
NBCCS on oireyhtymä (Gorlinin oireyhtymä, Gorlin-Goltz oireyhtymä, BCNS, Basal cell nevus syndrome), johon liittyvät muun muassa lukuisat ihon tyvisolusyövät ilman aurinkoaltistusta alkaen jo nuoruudessa. Iholla esiintyvien tyvisolusyöpien vuoksi NBCCS-henkilöiden tulisi välttää auringonvaloa ja turhaa röntgensäteilyä.
XP on periytyvä tauti, jossa ihon kyky korjata aurinkovaurioita ei toimi, vaan kaikkia ihosyöpätyyppejä, myös melanoomaa, kehittyy jo varhaisessa iässä.
EV on periytyvä, harvinainen oireyhtymä, joka altistaa ihmisen HPV (ihmisen papilloomavirus/ Human Papilloma Virus) -infektiolle. Tämä esiintyy syylämäisinä orvaskeden muodostumishäiriöinä. Potilaista 30–70 prosenttia sairastuu etenkin okasolusyöpään aurinkoaltisteisilla alueilla 20–40 vuoden iässä.
Albinismi on harvinainen ja monimuotoinen geneettinen oireyhtymä. Ihon, silmien ja hiusten väritys perustuu melaniini-nimisiin väriaineisiin, joita albinismissa muodostuu yleensä vähän. Henkilöt, joilla on ihon albinismi, ruskettuvat erittäin vähän tai eivät lainkaan. Monet heistä palavat hyvin helposti auringossa, ja näin heillä on korkeampi riski sairastua ihosyöpiin.
Vitiligo eli valkopälvi on yleinen iholla esiintyvä autoimmuunitauti, jossa iholle kehittyy oireettomia valkoisia läiskiä. Vitiligoa esiintyy maailmanlaajuisesti 0,5–2,0 prosentilla väestöstä. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat usein nuoruudessa tai nuoressa aikuisiässä. Useimmilla on esiintynyt vitiligoa myös lähisuvussa. Vitiligo läiskät palavat herkästi auringossa, koska niistä puuttuu kokonaan ihoa suojaava ja tummentava pigmentti, melaniini, ja potilaat altistuvat näin kaikille ihosyöville.
Epidermolysis bullosa on yleisnimi sairauksille, joissa iholle ja limakalvoille muodostuu rakkuloita. Taudeille on tyypillistä se, että iho tai limakalvo vaurioituu pienenkin vamman jälkeen. Etenkin dystrofisessa EB:ssa on kohonnut ihosyöpäriski.
