Vinkkejä kuulovikaisen lapsen puheen ja kielen kehityksen tukemiseen

Kielen oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi kuulee ja kuuntelee ympärillä olevien ihmisten juttelua. Pyri sitkeästi siihen, että lapsella on kuulolaitteet korvissa aina, kun hän on hereillä (paitsi saunassa, pesulla ja uimassa). On tärkeää, että lapsi kuulee puheen tarkasti eikä vain sinne päin. Näin hän voi itsekin oppia tuottamaan sanoja ja lauseita oikein. Kuulemista helpottaa, että lapsi näkee puhujan kasvot ja voi lukea puhetta myös huulilta. Hyvä tapa päästä katsekontaktiin on kutsua lasta nimeltä. Opeta kuulolaitteiden käyttö myös läheisille, joiden luona lapsi vierailee.

Häly häiritsee meidän kaikkien tarkkaa kuulemista. Erityisen häiritsevää häly on silloin, kun kuuntelee kuulokojeen tai sisäkorvaistutteen avulla. Kun lapsi vasta opettelee äidinkieltään, on erityisen tärkeää kuulla sanat ja lauseet tarkasti. Kotona hälyn määrään voi vaikuttaa eniten. Pidä TV ja muut äänilähteet auki vain silloin, kun niitä katsellaan tai kuunnellaan. Mieti, miten juuri teillä voitaisiin vähentää taustamelua tai kaikumista.

Kieli kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapsi oppii puhumaan kuulemalla ja matkimalla puhetta. On tärkeää, että lapsen kanssa jutellaan paljon. Hyödynnä lapsen kielen kehityksen tukemisessa tavalliset arjen hetket, esimerkiksi kun laitatte ruokaa, istutte ruokapöydässä, puette, täytätte pyykkikonetta tai istutte bussissa. Tällöin laita kännykkä ja pois ja kerro lapselle ääneen, mitä juuri nyt tapahtuu. Kuuntele, mitä lapsi viestittää sinulle ja vastaa siihen. Juttele erityisesti siitä, johon lapsi osoittaa kiinnostusta esimerkiksi sormella osoittamalla tai aloittamalla asiasta juttelun. Samalla viestität lapselle, että hän on tärkeä ja arvokas.

Pieni lapsi nauttii kirjan sivujen kääntelemisestä. Pian hän kiinnostuu myös kuvista, kun aikuinen osoittelee kuvia ja kertoo niistä. Jutelkaa, mitä kuvissa on, mitä kuvien henkilöt/asiat tekevät, missä ne ovat, millaisia ne ovat ja miltä niistä tuntuu. Pienikin lapsi osoittaa sormella kiinnostuksensa kohteita ennen kuin on oppinut puhumaan. Tartu lapsen kiinnostuksen kohteeseen ja kerro ja kysele erityisesti siitä. Vähitellen lapsi malttaa myös kuunnella, kun hänelle luetaan kirjan tekstejä. Yhteinen lukuhetki rauhoittaa lasta ja lisää läheisyyttä aikuisen ja lapsen välillä. Kirjojen moninaiset tarinat vahvistavat lapsen empatiakyvyn ja suvaitsevaisuuden kehittymistä. 15 minuuttia kirjojen tutkimista päivittäin on hyvä tavoite.

Kuulolaitteita käyttävä lapsi nauttii musiikista tavallisesti yhtä paljon kuin normaalikuuloinen lapsi. Puheessa ja musiikissa on samoja kuultavia piirteitä, kuten rytmin ja äänenkorkeuden vaihteluja. Musiikki aktivoi aivoja ja tuo tunnekokemuksia lapselle ja aikuiselle. Musisointi lapsen kanssa edistää lapsen kielellistä kehitystä ja innostaa puheen tuottoon. Laula lapselle ja lapsen kanssa samoja tutuksi tulleita lauluja aluksi hitaalla tempolla. Laulaessa voitte myös vuorotella: laula lapselle tutun laulun alkua, pysäytä laulu ja anna lapsen jatkaa. Kysy lauluvinkkejä päiväkodista tai etsi niitä netistä.