Lisäapua, kun puheesta selvää saaminen ei onnistu

Käytä kuulokojeita ja muita kuulemista helpottavia apuvälineitä säännöllisesti. Suositus on, että esimerkiksi kuulokojeita käytetään koko valveillaoloajan. Kuulokoje lisää halukkuutta olla mukana keskusteluissa, ja esimerkiksi läheiset saavat paremmin kontaktin henkilöön.

Vaikea-asteisimmissa kuulovioissa kuulonapuvälineet antavat tärkeää tukea huulioluvulle (esimerkiksi tietoa puherytmistä). Kuulokoje voi myös tuoda turvallisuuden tunnetta esimerkiksi liikenteessä. Etenkin iäkkäillä henkilöillä kuulokojeen säännöllinen käyttö lisää liikkumista kodin ulkopuolella.

Kun kuulo heikentyy, silmien tuoma tieto tulee entistä tärkeämmäksi. Kun kuuleminen on vaikeaa tai epävarmaa, on aina hyvä nähdä puhujan kasvot. Selän takaa tai selin kääntyneenä ei siis ole suositeltavaa puhua.

Puhujien ilmeet, eleen ja suun liikkeet, eli huulioluku, tukevat kuuloa. Osa puheesta kuuluu ja osa näkyy. Tarvittaessa voi harjoitella myös sormiaakkosia ja viittomia, joista saa lisätietoa esimerkiksi kuulokeskuksen puheterapeutilta.

Kännykkäkeskusteluissa puhujan kasvot eivät yleensä näy (pois lukien puhelut, joissa kasvot näkyvät kännykän ruudussa). Tästä johtuen puhujan on hyvä muistaa selkeä puhetapa ja soittaa tilasta, josta ei kuulu taustaääniä

Arjen keskusteluhetket ovat usein osa muuta arkista toimintaa, eli puhumme samalla, kun teemme jotain muuta. Henkilön, jolle puheesta selvää saaminen on vaikeaa, on tärkeää voida pysähtyä puheen ajaksi ja keskittyä puheeseen. Tämä tarkoittaa, että myös keskustelukumppani kohdentaa tarkkaavaisuutensa keskusteluun. Keskustelu kumppanin kannattaa aina ennen varsinaisen asian kertomista varmistaa, että kuulija on huomannut keskustelun alkaneen (esimerkiksi ”Hei muuten…!”, ”Matti!”, ”Yks juttu…” ).

Tehokas kuuntelija on tarkkaavainen puhujan viesteille. Ole aktiivinen ja tarkkaile ympäristöä ja siinä olevia vihjeitä. Ihmiset puhuvat usein samassa tilassa olevista asioista ja puhuttuun asiaan viitataan eleillä. Myös ilmeet ja pelkkä äänensävy kertovat paljon.

Keskity saamaan selville puheen pääkohdat. Yksittäisiä ohi meneviä sanoja ei kannata jäädä miettimään liian pitkäksi aikaa. Usein aukkokohta eheytyy, kun kuuntelee puhujan puhetta eteenpäin. Luota siis kielelliseen taitoosi. Jos olet epävarma, mistä aiheesta puhujat puhuvat, voit kysyä esimerkiksi ”Mistäs te juttelette?” tai ”Vieläkö puhutte siitä mökkireissusta puhutte?” Näin pääset mukaan aihepiiriin, mikä helpottaa selvää saamista, vaikka et saisi selvää ihan kaikista sanoista.

Mitä–kysymys ja muut tarkistuskysymykset (missä, kuka jne.) saavat olla käytössä. Jatkuva kysyminen ja toistaminen voivat toki ärsyttää ja turhauttaa sekä henkilöä, jolla kuulovika on, että keskustelukumppania. Tarkistuskysymysten käyttö kuitenkin osoittaa, että henkilö on kiinnostunut kuulemaan, mitä puhuja puhuu.

Tarkistuskysymysten lisäksi voi hyvin todeta "Nyt en kuullut" ilmoituksena siitä, että toivoo toistamista. Tällaiset toteamukset alleviivaavat kuulemisen ongelmaa ja poistavat vaikutelmaa siitä, että henkilö ei ymmärrä tai muista asioita tai on muutoin hajamielinen kuuntelija.

Etenkin vaikeisiin kuuntelutilanteisiin kannattaa valmistautua etukäteen, jotta saa tilanteeseen itsevarmuutta, rentoutta ja myönteisemmän asenteen. Ennakoi tulevan keskustelun sisältöä (aiheita ja sanastoa) ja mahdollisia kuunteluvaikeuksia. Onko paikassa induktiosilmukkaa? Puhutaanko mikrofoniin? Saako puhujaan katsekontaktin? Kuka tulee paikalle? Mitä tiedät näistä henkilöistä? Mistä puhutaan? Pysy ajan tasalla lukemalla päivän lehti tai ainakin iltapäivälehtien lööpit. Ajantasaiset tiedot voivat auttaa paikkaamaan kuulumattomiksi jääneitä kohtia.

Henkilö, jolla on kuulovika, voi häiriintyä jo vaimeasta taustahälystä. Esimerkiksi tv-ohjelmien ääni, autoradio, kodinkoneiden äänet ja tiskausveden valuminen voivat estää puheen kuulemisen. Poista ja hiljennä hälyääniä tai siirry hiljaisempaan tilaan.

Monissa julkisissa tiloissa on kaikuva akustiikka, mistä johtuen ne voivat usein vaikeita kuunteluympäristöjä. Tällöin keskustelu on hyvä siirtää toiseen tilaan. Kun menet esimerkiksi julkiseen tilaisuuteen, valitse paikka josta näet ja kuulet mahdollisimman hyvin. Mene tilaisuuksiin ajoissa, jotta pääset parhaimmille paikoille. Poista näköesteet (esimerkiksi kukka-asetelmat tai tekniikkalaitteet) ja huomauta, jos puhujan edessä on häiritsevää liikehdintää.

Kotioloissa akustiikkaa voi parantaa esimerkiksi pehmeillä tekstiileillä. Tarkista myös kodin valaistus, jotta voit lukea puhujia huulilta.

Jatkuva tarkkaavaisuus ja mahdollinen jännittäminen väsyttävät ja heikentävät keskittymistä kuuntelutilanteissa. Tällöin kommunikaatiosta voi tulla tehotonta. Fyysisinä oireina voi esiintyä esimerkiksi päänsärkyä ja niska-hartiaseudun kipua. Lisäksi mieli voi muuttua ärtyneeksi. Apua voi tuoda itselle sopivien palautumis- ja rentoutumiskeinojen hallitseminen. Kuuntelu ja sitä tukevat keinot sujuvat parhaiten virkeässä ja rauhallisessa mielentilassa. Älä siis vaadi itseltäsi liikaa, jos tiedät olevasi jo valmiiksi väsynyt.

Mieti, miten palaudut parhaiten vaikeista kuuntelutilanteista. Pyri siihen, että vaikeiden kuuntelutilanteiden jälkeen voit säännöllisesti levähtää ja palautua. Palautumiseen voit kokeilla esimerkiksi seuraavia keinoja: kuulokojeet hetkeksi pois, lepoasento, liikunta, venyttely ja lukeminen.

Kynän ja paperin lisäksi voit tutustua älylaitesovelluksiin, jotka muuttavat puheen tekstiksi. Sovellukset auttavat esimerkiksi asiointitilanteissa, kun virkailijan tai myyjän puheesta ei saa selvää. Myös kotiväen kanssa sovelluksia voi käyttää. Sovellusten huono puoli on, että taustahälyn kasvaessa ne eivät välttämättä kirjoita puhuttua oikein. Myöskään nopea puhe ei välttämättä kirjaudu oikein. Lisäksi sovellusten käyttäminen hidastaa keskustelua, mikä voi tuntua hankalalta.

Puheen muuttaminen tekstiksi onnistuu esimerkiksi valitsemalla älykännykästä tekstiviestit ja ottamalla mikrofonin käyttöön eli puhumalla viestin. Viestiä ei ole tarkoitus välttämättä lähettää, vaan lukea puhuttu saman tien kännykän ruudulta. Myös Googlen mikrofonia voi käyttää lyhyisiin viesteihin. Puheen muuttamiseen tekstiksi julkaistaan jatkuvasti uusia sovelluksia. Ilmaisia sovelluksia voi etsiä internetistä esimerkiksi kirjoittamalla hakukoneeseen "puhe tekstiksi".

Erilaiset keskustelukeinot tähtäävät aktiivisuuteen. Joskus kuuntelutilanne voi kuitenkin olla niin raskas ja väsyttävä, että aktiivisuuden voi hyvällä omatunnolla unohtaa. On siis sallittua käyttää myös kommunikaatiota sosiaalisia tilanteita rajaavia keinoja, kuten kuulemisen teeskentelyä, luovuttamista, vetäytymistä ja tilanteen välttämistä. Nämä keinot voivat olla tarpeen, kun haluaa ladata akkuja seuraavaa kuuntelutilannetta varten. Pääasia on, että on itse tyytyväinen ratkaisuun ja osaa tarvittaessa käyttää keskustelua ylläpitäviä keinoja.