Mitä etäämmällä kuulija on puhujasta, sitä heikompi on puhujasta etenevä ääni suhteessa tilan kaiuntaan ja taustahälyyn. Kuulolaitteisiin liitettävien lisäkuuntelunapuvälineiden tarkoitus on poimia puhujan ääni hyvälaatuisena ja voimakkaana läheltä puhujan suuta tai muuta äänilähdettä ja välittää ääni mahdollisimman häiriöttömänä kuulolaitteen käyttäjälle.
Muut kuuntelunapuvälineet
Arkipäivän kuunteluolosuhteissa on usein taustahälyä ja äänen jälkikaiuntaa. Hälyisät ja kaikuisat tilanteet vaikeuttavat huomattavasti kuulolaitteiden käyttäjien kykyä tunnistaa puhetta.
Valtaosa kuuntelunapuvälineistä on nykyään digitaalisia. Digitaalinen tekniikka tuottaa kantamansa sisällä häiriötöntä ääntä, mutta ääniyhteys voi ajoittain pätkiä tai katketa kokonaan. Lisäksi digitaalinen tiedonsiirto vaatii yhteensopivuutta laitteiden välillä, mikä voi rajoittaa tiettyyn kuulolaitemerkkiin saatavilla olevien kuuntelunapuvälineiden valikoimaa.
Käytössä on edelleen myös analogisella tekniikalla toimivia kuuntelunapuvälineitä, jotka toimivat lähes poikkeuksetta erimerkkisten kuulolaitteiden kanssa. Analogisiin tiedonsiirtolaitteisiin kytkeytyy kuitenkin häiriöitä digitaalisia laitteita herkemmin. Lisäksi digitaalinen tiedonsiirto on suojattua laitteiden välillä.
Älypuhelimiin on saatavilla sovelluksia (applikaatioita), joiden avulla ääntä voidaan siirtää uusimpiin kuulolaitteisiin joko suoraan tai kaulalle asetettavan välittimen kautta. Osassa laitteista on laitevalmistajakohtainen digitaalinen radiotaajuinen yhteys ja osa hyödyntää langattomaan tiedonsiirtoon yleisesti käytettyä Bluetooth-standardia. Vanhemmista matkapuhelimista ääntä voi siirtää kuulolaitteiden välittimeen Bluetooth-tiedonsiirron avulla.
Television, radion ja tietokoneen kuunteluun on saatavilla erillisiä lähettimiä, joilla ääntä voidaan siirtää langattomasti kuulolaitteisiin. Laitevalikoima ja toimintatavat ovat valmistajakohtaisia. Osa lähettimistä on monikäyttöisiä, jolloin niitä voidaan käyttää myös etämikrofoneina.
Luokkamuotoisessa opetuksessa tai muissa luentotilanteissa voidaan käyttää ryhmäkuuntelulaitteita, jotka koostuvat etämikrofonista, mikrofonin radiolähettimestä ja kuulolaitteeseen sisäänrakennetusta tai siihen erikseen kytkettävästä vastaanottimesta. Ryhmäkuuntelulaitteen avulla yhdestä lähettimestä voidaan siirtää ääntä samanaikaisesti useamman vastaanottajan kuulolaitteeseen. Nykyään käytettävät ryhmäkuuntelulaitteet ovat pääasiassa digitaalisia, mistä johtuen eri valmistajien laitteet eivät ole keskenään yhteensopivia.
Induktiosilmukka muuttaa etämikrofonin poimiman äänen magneettikentän vaihteluksi. Kun kuulolaite on T-asennossa, sen sisäänrakennettu induktiokela poimii magneettikentän vaihtelun, jonka laite muuttaa takaisin ääneksi. Induktiosilmukka voi olla kiinteästi huoneen rakenteissa tai se voi olla liikuteltava tyyny- tai kaulasilmukka.
Induktiosilmukan tuottaman magneettikentän voimakkuus ei ole tasainen silmukan sisäpuolella, mikä voi vaikuttaa kuulolaitteen T-asennolla poimitun äänen voimakkuuteen. Lisäksi tekniikka on analogista, eli kuulolaite voi poimia T-asennolla myös muuta kuin induktiosilmukan tuottamaa äänitaajuuksilla tapahtuvaa magneettikentän vaihtelua. Tästä syystä järjestelmään voi kytkeytyä häiriöitä. Induktiosilmukan etu on, että sitä voi kuunnella minkä tahansa kuulolaitteen T-asennolla. Induktiosilmukoita käytetäänkin usein julkisissa tiloissa tai asiakaspalvelutilanteissa.
Kuulokuvat.fi-sivustolta löydät lisätietoa kuuloesteettömistä tiloista ja palveluista, joissa käytetään edellä mainittua äänensiirtojärjestelmää.
Kommunikaattori eli puhevahvistin on kuuntelunapuväline henkilölle, joka ei voi käyttää yksilöllistä kuulokojetta. Kommunikaattori koostuu mikrofonista, äänenvoimakkuuden säätimestä ja kuulokkeista. Kommunikaattori soveltuu puheen ja muiden äänien tilapäiseen vahvistamiseen esimerkiksi keskusteltaessa tai televisiota katsellessa. Joissain kommunikaattoreissa on myös T-asento induktiosilmukan välittämän äänen poimimista varten.
Päivitetty 26.5.2021