Siirry sivun sisältöön

Usein kysytyt kysymykset tutkimuksista

Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset saattavat herättää monenlaisia kysymyksiä. Täältä löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ja ammattilaisten niihin koostamia vastauksia.

  • Entä jos en ole noudattanut laboratoriotutkimuksen valmistautumisohjeita?

    Jos poikkeat ohjeiden mukaisesta valmistautumisesta, sillä voi olla vaikutusta tutkimuksen tulokseen ja tulkintaan. Jos olet poikennut annetuista ohjeista, kerro siitä aina laboratoriohenkilökunnalle. Näyte voidaan sopia otettavaksi myöhemmin, jos se on helposti toteutettavissa.

    Jos lähettävä yksikkö katsoo välttämättömäksi tai jos sinun on vaikea tulla laboratorioon uudelleen, näyte voidaan silti ottaa. Tällöin tutkimuspyynnön yhteyteen kirjataan tieto poikkeavasta valmistautumisesta, jotta lääkärisi huomioi sen tulkitessaan tulosta.

    Avainsanat: laboratoriotutkimus, ohjeiden noudattaminen, valmistautuminen

  • Kauanko minun tulee olla virtsaamatta ennen näytteenottoa?

    Aika riippuu tutkimuksesta. Esimerkiksi virtsan solujen ja bakteerin tutkimista varten virtsan tulisi olla rakossa vähintään neljä tuntia ennen näytteenottoa. Tällöin tutkittavat aineet väkevöityvät virtsassa ja tutkimustulos on luotettavampi. Tarkista ohjeet saamastasi potilasohjeesta. Linkit oman alueesi potilasohjeisiin löydät Ennen tutkimusta osiostamme.

    Avainsanat: virtsa, näytteenotto

  • Kuinka hoidetaan näytteenottoon liittyvää kipua?

    Laboratoriossa näytteenotto tehdään yleensä laskimoverinäytteenottona. Näytteenottoon liittyy pistokseen liittyvää kipua, jota voidaan lievittää monin keinoin.

    Esimerkiksi imeväisikäisillä tutin imeminen ja rinta- tai pulloruokinta vähentävät kipua. Puuduttavat lääkevoiteet vähentävät pistoskipua. Myös keskittyminen muuhun toimintaan, kuten kuvien katsomiseen tai esimerkiksi pelaamiseen vähentää kiputuntemusta.

    Avainsanat: kipu, näytteenotto

  • Kuinka kauan tutkimuslähetteet ovat voimassa?

    Julkisten palvelujen laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin kirjoittama lähete. Tutkimukseen sinut lähettänyt lääkäri ja hoitoyksikkö tietävät ja opastavat, miten lähetteen kanssa toimitaan.

    Laboratoriotutkimukset otetaan aina hoitoyksikön antamien ohjeiden mukaisesti. Lähete on tehty päivälle, jonka läheisyydessä näytteet on tarkoitus ottaa. Laboratoriolähete säilyy järjestelmässä alueesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen. On tärkeää kuitenkin käydä tutkimuksissa hoitoyksikön antamien ohjeiden mukaisesti, jotta sairautesi diagnosointi, hoito ja seuranta on sujuvaa.

    Röntgenlähetteille ei ole virallisesti määritelty voimassaoloaikaa. Käytännössä määräaikana pidetään yleensä yhtä vuotta. Röntgenkuvien tulkinnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että lähetteessä on ajankohtaiset tiedot potilaan tilanteesta. Harvoin tapahtuvissa kontrolleissa (esim. jotkut syöpäkontrollit) lähete on voimassa kontrollivälin, ellei voinnissa ole tapahtunut muutoksia.

    Avainsanat: lähete, tutkimus, laboratoriotutkimus, kuvantamistutkimus, lääkäri, julkiset palvelut

  • Kuinka kauan tutkimustulosteni valmistuminen kestää?

    Peruslaboratoriotutkimukset valmistuvat yleensä muutamassa päivässä. Päivystystutkimukset, joista lääkäri haluaa vastaukset nopeasti, myös valmistuvat nopeasti, yleensä muutamissa tunneissa.Joitakin erikoislaboratoriotutkimuksia tehdään harvemmin tai näytteet saatetaan joutua lähettämään toiseen laboratorioon, mistä syntyy viivettä.

    Kuvantamisen puolella tutkimuksen tuloksen pystyy joskus tulkitsemaan sinut tutkimuksiin lähettänyt lääkäri. Yleensä kuitenkin tarvitaan erikoislääkärin lausunto. Lausunnot annetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Lääkärillä voi olla paljon tutkimuksia jonossa odottamassa lausuntoaan. Joskus kuvantamislausunto joudutaan pyytämään sähköisesti toisesta sairaalasta. Tällöin kyseessä on esimerkiksi tilanne, jossa tutkimukseen halutaan saada tiettyyn erikoisalaan perehtyneen radiologin lausunto.

    Avainsanat: tulokset

  • Likaantuvatko hiukset EEG:ssä?

    EEG-tutkimuksessa käytetään elektrodeissa geeliä, joka saattaa jättää hiukset hieman tahmeiksi. Aine lähtee kuitenkin pois vedellä ja viimeistään seuraavassa hiustenpesussa.

    Avainsanat: EEG, hiukset

  • Miksi joitakin tutkimuksia varten on kerättävä vuorokausivirtsa?

    Virtsan koostumus vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Tästä johtuen esimerkiksi joidenkin munuais- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimisessa on tarpeen kerätä virtsa koko vuorokauden ajalta.

    Avainsanat: vuorokausivirtsa

  • Miksi minulle ei laitettu säteilysuojaa kuvantamistutkimuksessa?

    Nykykäytännön mukaan säteilysuojien käyttö ei ole enää tarpeellista.

    Avainsanat: säteilysuoja

  • Miksi minulle tehdään tietokonetomografia eikä magneettitutkimus?

    Tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttavat oireesi ja mikä menetelmä on juuri sinun tapauksessasi menetelmä. Usein röntgenkuvaus tai tietokonetomografia on magneettikuvausta parempi.

    Tutkimukset harkitaan hyvin tarkkaan. Jos tutkimuksessa käytetään säteilyä (esim. röntgenkuvaus ja tietokonetomografia), tutkimus tehdään vain, jos siitä saatava hyöty on suurempi kuin mahdollinen haitta.

    Kun tutkimusta sinun kohdallasi harkitaan, aina otetaan huomioon myös sellaiset tutkimusvaihtoehdot, joissa ei käytetä säteilyä (esimerkiksi ultraäänitutkimus ja magneettikuvaus).

    Avainsanat: tutkimusmenetelmä, tutkimusvaihtoehdot

  • Miksi minun tulee välttää rasitusta ennen näytteenottoa?

    Rasituksen aikana elimistön aineenvaihdunnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi verensokerin tai hormonien pitoisuuksissa. Merkittävää rasitusta tulisi välttää aina ennen näytteenottoa. Erityisen tärkeää se on joidenkin hormonitutkimusten yhteydessä.

    Avainsanat: rasitus, aineenvaihdunta

  • Miksi myöhemmin saapunut pääsi tutkimukseen minua aiemmin?

    Osa asiakkaista tulee paikalle hyvissä ajoin ja osa viime tipassa. Asiakkaat viipyvät tutkimushuoneissa eripituisia aikoja ja joskus kiireellistä hoitoa vaatineita päivystyspotilaita voidaan joutua ottamaan väliin.

    Joskus hämmennystä saattaa syntyä tilanteessa, jossa samassa paikassa tehdään tutkimuksia tai otetaan näytteitä sekä jonotusnumerolla että ajanvarauksella. Kaikissa tutkimushuoneissa ei voida toteuttaa kaikkia tutkimuksia. Toisinaan joku tietty tutkimushuone tai vastaanotto voi olla ruuhkautunut.

    Avainsanat: tutkimus, odotusaika

  • Miksi teini-ikäiseltä kysytään raskaudesta?

    Lain mukaan sukukypsässä iässä olevan naisen (12 - 50v) raskauden mahdollisuus on selvitettävä aina ennen säteilytutkimusta.

    Avainsanat: raskaus, kuvantaminen

  • Miksi voin joutua jonottamaan tutkimukseeni?

    Päivystystutkimukset menevät aina ajanvarauksellisten tutkimusten edelle, koska ovat kiireellisiä. Joskus viivettä voi aiheutua laiteviasta tai muista äkillisistä syistä.

    Henkilökuntamme tekee parhaansa, jotta tutkimukset sujuisivat mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on myös pitää potilaat ajan tasalla viivästyksistä mahdollisimman hyvin.

    Erityisesti kuvantamistutkimuksen kesto voi vaihdella potilaalla olevien oireiden mukaan. Joillakin oireet voivat olla sellaisia, että diagnoosin tekeminen vaatii vielä jonkun toisen, laajemman tutkimuksen.

    Avainsanat: odotusaika

  • Mikä on isotoopi?

    Samalla alkuaineella voi olla useita eri muotoja (isotooppeja), jotka eroavat toisistaan atomissa olevien neutronien lukumäärän perusteella. Osa näitä isotoopeista hajoaa itsestään. Hajoamista kutsutaan radioaktiiviseksi hajoamiseksi, koska sen aikana atomista vapautuu säteilyä.

    Säteilyn määrä voidaan mitata ja kuvata erityisellä ilmaisimella, esim. PET- tai gammakameralla.

    Avainsanat: isotooppi

  • Milloin riittää sormenpäästä otettu näyte?

    Joissakin tilanteissa voidaan kyynärtaipeen sijaan ottaa sormenpäästä ihopistonäyte. Näin toimitaan yleensä silloin, kun näyte analysoidaan välittömästi näytteenoton jälkeen vieritestilaitteella, esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla.

    Valtaosa näytteistä otetaan kuitenkin kyynärtaipeen laskimoista ja lähetetään tutkittavaksi laboratorioon.

    Avainsanat: näyte sormenpäästä

  • Minulla on sydämentahdistin, voinko mennä magneettikuvaukseen?

    Jos sinulla on kehossa metallia tai metalliosia, ole etukäteen yhteydessä magneettikuvauksen tekevään tutkimusyksikköön. Magneettitutkimuksen soveltuvuus juuri sinulle selvitetään tällöin magneettitutkimusta suunniteltaessa.

    Esimerkiksi sydämentahdistin, proteesi, leikkausklipsi, kranaatinsirpaleet tai lääkeainepumppu voivat olla esteenä tutkimukselle tai vaatia henkilöstöltä erityissuunnittelua ja -valmisteluja tutkimuksen toteuttamisessa.

    Sen sijaan nivelproteesit tai ortopedisissä leikkauksissa luuhun kiinnitetyt metallit eivät yleensä estä kuvausta. Hampaiden paikat ja vastaavat suussa kiinni olevat materiaalit ovat turvallisia.

    Avainsanat: magneettikuvaus, sydämentahdistin

  • Miten ENMG-tutkimukseen pitää pukeutua?

    Pukeudu ENMG-tutkimukseen lämpimästi, sillä mittauksen onnistumiseksi raajojen tulee olla normaalilämpöiset. Jos tarkoituksena on tutkia selkää tai alaraajoja, alimmaiseksi kannattaa pukea lyhytlahkeiset tai lahkeettomat alushousut, sillä pitkälahkeiset vaatteet on riisuttava pois tutkimuksen ajaksi. Tärkeintä on, että tutkittava kohta saadaan helposti paljaaksi.

    Avainsanat: ENMG, pukeutuminen

  • Miten minun tulee toimia laskimonäytteenoton jälkeen?

    Laskimonäytteenoton jälkeen on suositeltavaa istua rauhallisesti ja painaa näytteenottokohtaa yhtäjaksoisesti noin viiden minuutin ajan verentulon tyrehdyttämiseksi.

    Avainsanat: laskimonäytteenotto, laboratorio

  • Miten saan kuvantamistutkimukseni tulokset?

    Kuvantamisyksikön henkilökunta ei anna tuloksia tutkimuksista suoraan sinulle, vaan ne lähetetään sinut tutkimukseen lähettäneelle lääkärille. Lääkärisi kertoo, miten kuulet tulokset: vastaanotolla, kirjeellä, puhelimitse vai sähköisesti Omakannasta.

    Lääkäri myös arvioi sinulle tehtävän tutkimuksen kiireellisyyden. Usein yksittäinen tutkimus on vain yksi monesta menetelmästä, joilla lääkäri muodostaa tilanteestasi kokonaiskuvan ja laatii hoitosuunnitelman.

    Kun lääkäri tai hoitaja ohjaa sinut tutkimuksiin, voit kysyä heiltä, tulevatko tulokset Omakantaan.

    Avainsanat: tulokset, Omakanta, kuvantaminen

  • Miten saan laboratoriotutkimusteni tulokset?

    Laboratoriotutkimusten tulokset saat siitä hoitoyksiköstä, joka on määrännyt sinut tutkimuksiin. Tutkimusten tulokset menevät usein myös Omakantaan, josta pääset itse ne näkemään.

    Kun lääkäri tai hoitaja ohjaa sinut laboratoriotutkimuksiin, voit kysyä heiltä, tulevatko tulokset Omakantaan.

    Avainsanat: tutkimustulokset, Omakanta, laboratorio

  • Miten verinäytteenottoa varten kannattaa pukeutua?

    Pukeudu verinäytteenottoa varten siten, että kyynärvarsi saadaan helposti paljaaksi. Hiha tulisi voida nostaa ainakin kyynärtaipeeseen asti eikä se saisi ylös käärittynä puristaa liikaa. Jos paidan hihoissa on napit, ne saisivat olla helposti avattavat. On suositeltavaa pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joiden tahriintuminen esimerkiksi verellä ei haittaa. Älä laita paljon sellaisia koruja, jotka voivat likaantua vereen tai unohtua, jos ne pitää ottaa pois näytteenoton ajaksi. Hajusteita tulisi välttää, sillä moni voi olla niille yliherkkä.

    Avainsanat: pukeutuminen, verinäytteenotto

  • Miten voin antaa palautetta?

    Voit antaa palautetta täyttämällä palautelomakkeen toimipisteessä, jossa tutkimus suoritettiin tai näyte otettiin. Sähköiseen palautelomakkeeseen pääset oman alueesi, yksikön tai toimipisteen internetsivuilta.

    Palautteesi on arvokasta, sillä sen avulla voimme kehittää toimintaamme.

    Sosiaalisessa mediassa annettuja palautteita eivät ammattilaiset voi kommentoida salassapitovelvollisuuden vuoksi.

    Mikäli hoitoosi tai kohteluusi liittyy ongelmia tai epäselvyyksiä, niistä kannattaa ensisijassa keskustella osaston henkilökunnan ja heidän esimiestensä kanssa.

    Avainsanat: palaute, palautteen antaminen

  • Miten yöpolygrafia-tutkimukseen pitää pukeutua?

    Yöpolygrafia-tutkimus tehdään tavallisesti kotona. Tutkimuslaite puetaan päälle ennen nukkumaan menoa ja sen kanssa nukutaan yö normaalisti. Voit pukea laitteen alle esimerkiksi t-paidan. Joissain yksiköissä laite puetaan päälle jo laitetta noudettaessa. Tutustu huolella potilasohjeeseen.

    Avainsanat: yöpolygrafia, pukeutuminen, uni

  • Mitä jos näytteenotto kyynärtaipeesta ei onnistu?

    Jos näytteenotto kyynärtaipeesta ei onnistu, tarkastaa näytteenottaja tarvittaessa käsivarren ja kämmenselän muiden suonien soveltuvuuden näytteenottoon.

    Avainsanat: näytteenotto kyynärtaipeesta

  • Mitä jos voin pahoin sokerirasituskokeessa?

    Jos tulet huonovointiseksi, koe keskeytetään. Keskeytykseen mennessä otetut näytteet lähetetään silti tutkittaviksi. Laboratorio tiedottaa keskeytyksestä tutkimuksen tilaajaa ja he tilaavat sinulle tarvittaessa uuden sokerirasitustutkimuksen.

    Avainsanat: pahoinvointi, sokerirasitus

  • Mitä tulisi huomioida, jos minun tulee antaa virtsanäyte?

    Kun sinua on pyydetty antamaan virtsanäyte, tarvitset sitä varten oikeanlaiset tarvikkeet. Tarvikkeet saat joko sinua hoitavasta yksiköstä tai sinut ohjataan hakemaan tarvikkeet laboratoriosta.

    Kun noudat virtsanäytteenottoon liittyviä tarvikkeita, asioi laboratorion henkilökunnan kanssa, sillä tarvikkeiden ohella saat usein myös kirjalliset ohjeet näytteen antamista varten.

    Palauttaessasi virtsanäytettä laboratorioon on tärkeä asioida laboratorion henkilökunnan kanssa, jotta tutkimuspyynnön tietoihin kirjataan tarkka näytteenantoaika ja tarvittaessa aikajakso, jonka antamasi virtsanäyte on ollut virtsarakossa.

    Avainsanat: virtsanäyte

  • Montako verinäytettä minusta voidaan ottaa kerralla?

    Verinäytteitä voidaan toisinaan joutua ottamaan useampaan näyteputkeen, pyydetyistä laboratoriotutkimuksista riippuen, vaikka nykyään onkin mahdollista tehdä monia laboratoriotutkimuksia samasta näyteputkesta.

    Lasten verinäytteenotossa noudatetaan kansainvälisiä lapsen painoon perustuvia suosituksia enimmäisverimääristä, joita voidaan kerrallaan ottaa.

    Aikuisille ei ole vastaavia suosituksia käytössä, mutta aikuisilta otettavat verimäärät eivät yleensä koskaan ylitä sitä verimäärää, joka otetaan esim. verenluovutuksessa.

    Avainsanat: verinäyte

  • Näenkö tulokseni Omakannasta?

    Lääkäri tai hoitaja sopivat kanssasi siitä, miten kuulet tutkimustulokset. Omakannassa tuloksesi näkyvät pääsääntöisesti noin kuukauden kuluttua tutkimuksesta.

    Viiveen pituus saattaa kuitenkin vaihdella tutkimuksittain ja toimipisteittäin. Joskus on tilanteita, joissa hoitoyksikkö on päättänyt olla siirtämättä tuloksia Omakantaan ollenkaan.

    Kun lääkäri tai hoitaja ohjaa sinut tutkimuksiin, voit kysyä heiltä, tulevatko tulokset Omakantaan.

    Avainsanat: omakanta, tutkimustulokset

  • Onko ennen näytteenottoa oltava syömättä?

    Ruokailu vaikuttaa joidenkin aineiden, kuten verensokerin pitoisuuteen verenkierrossa ja sitä kautta niiden pitoisuuteen verinäytteessä. Tämän vuoksi osa laboratoriotutkimuksista edellyttää paastoamista ennen näytteenottoa. Koska paastoa vaativien tutkimusten viitearvoina käytetään paastotilanteessa mitattuja arvoja, ohjeiden noudattaminen on luotettavien ja vertailukelpoisten tulosten saamiseksi tärkeää.

    Avainsanat: ruokailu, paasto

  • Ovatko varjoaineet vaarallisia?

    Jodipitoiset varjoaineet eivät ole vaarallisia, mutta ne saattavat joskus aiheuttaa allergisen reaktion. Näitä reaktioita voidaan ehkäistä ja hoitaa lääkityksellä. Tästä syystä on tärkeää kertoa henkilökunnalle, jos tiedät olevasi allerginen jodipitoiselle varjoaineelle.

    Avainsanat: varjoaine, allergia

  • Paljonko saan säteilyä röntgentutkimuksesta?

    Kun lääkäri lähettää sinut röntgentutkimukseen, hän pohtii ennen kaikkea sitä, mikä on paras tutkimusmenetelmä. Röntgentutkimusten kohdalla hän arvioi lisäksi, että tutkimuksesta saatava hyöty on suurempi kuin säteilystä mahdollisesti koituva haitta.

    Samalla lääkäri pohtii myös sitä, voisiko asiaa selvitellä muilla kuvantamistutkimuksilla, joissa ei käytetä röntgensäteilyä (esimerkiksi ultraääni- ja magneettikuvaus, ENMG- tai EEG-tutkimus).

    Röntgentutkimuksesi toteutetaan niin pienellä säteilyannoksella kuin mahdollista riittävän tiedon saamiseksi. Eri röntgenkuvauksista aiheutuu yleensä erisuuruinen säteilyannos. Löydät tietoa yleisimpien röntgentutkimusten säteilyannoksista Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta.

    Röntgenkuvausten säteilyannokset ovat keskimäärin pieniä, samoin niihin liittyvä säteilyriski. Yksittäisiä potilaita ja yksittäisiä röntgenkuvauksia koskevia säteilyannos- tai riskiarvioita ei kuitenkaan voida tehdä tarkasti.

    Avainsanat: säteily, röntgen

  • Pitääkö kello tai korut riisua tutkimuksen ajaksi?

    Röntgentutkimuksissa kellot ja korut riisutaan niiltä alueilta, joita kuvataan (esim. rannekello rannekuvauksessa). Magneettikuvauksessa kellot ja korut riisutaan aina.

    Avainsanat: kello, korut, kuvantaminen

  • Pitääkö minun ottaa Kela-korttini mukaan tutkimukseen tullessani?

    Kela–kortti tai muu henkilökortti on hyvä olla mukana tutkimukseen tullessa. Yhä useammassa terveydenhuollon toimipisteessä on käytäntönä varmistaa potilaan henkilöllisyys myös Kela–kortista tai muusta henkilökortista sen lisäksi, että potilaan nimi ja henkilötunnus kysytään suullisesti. Tällä pyritään parantamaan potilasturvallisuutta.

    Avainsanat: Kela-kortti, henkilökortti

  • Saanko käyttää omaa puhelintani?

    Pääsääntöisesti voit käyttää omaa puhelintasi. Henkilökunta voi tarvittaessa asettaa rajoituksia tai kieltää käytön huone- tai tutkimuskohtaisesti.

    Avainsanat: puhelin, rajoitukset

  • Saanko ottaa valokuvia?

    Sairaaloiden ja terveyskeskusten aulat ja kahvilat ovat julkista tilaa. Niissä voi kuvata. Huomioi kuitenkin muut ihmiset, ettet loukkaa heidän yksityisyyttään. Toisten potilaiden kuvaaminen tai kuvien julkaisu ilman heidän lupaansa on kiellettyä.

    Erilaiset hoitotilat (esimerkiksi vastaanotto-, toimenpide-, näytteenotto ja kuvaushuoneet) eivät ole julkisia tiloja ja niissä kuvaamista voidaan rajoittaa esimerkiksi muiden potilaiden yksityisyyden suojaamiseksi tai potilasturvallisuuden vuoksi. Kuvaamiseen täytyy aina kysyä lupa.

    Ethän loukkaannu, jos henkilökunta ei halua tai ehdi toimia sinun valokuvaajanasi. Heidän tehtävänään on huolehtia tutkimuksen onnistumisesta ja potilaan turvallisuudesta. Näin ollen henkilökunnalla on oikeus kieltäytyä kuvien ottamisesta.

    Työpaikalla ja työtehtävissä olevan henkilön kuvaaminen ei lähtökohtaisesti ole suotavaa. Jos kuvaaminen tai tallentaminen haittaa tai estää hoitotoimenpiteen suorittamista, sitä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan.

    Vaikka hoitoon liittyvän tapahtuman kuvaaminen yksityiseen käyttöön on sallittua, tallennusmateriaalin julkaisu esim. sosiaalisessa mediassa on kielletty. Siihen tulee olla kuvassa tai tallenteessa mukana olevien potilaiden ja henkilökunnan kirjallinen lupa.

    Avainsanat: valokuvat, kuvaaminen

  • Saanko tutkimuksissa palvelua omalla äidinkielelläni?

    Sinulla on lain mukaan oikeus saada palvelua omalla äidinkielelläsi. Äidinkielesi, yksilölliset tarpeesi ja kulttuurisi otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hoidossa ja kohtelussa. Voit neuvotella tulkkauksen järjestämisestä tutkimukseen lähettävän yksikön henkilökunnan kanssa.

    Avainsanat: äidinkieli, palvelu

  • Sattuuko ENMG-tutkimus?

    ENMG-tutkimukseen sisältyy usein kaksi osaa, joista ensimmäisessä iholle annetaan pieniä sähkösykäyksiä hermon aktivoimiseksi. Jälkimmäisessä osassa taas tutkitaan lihasten ja välillisesti myös hermojen toimintaa ja pistetään hyvin ohut neulaelektrodi tutkittavaan lihakseen.

    Sekä sähkösykäykset että lihasten tutkiminen ohuella neulalla voivat tuntua epämiellyttävältä tai joillakin jopa kivuliaalta. Tutkimuksessa käyneet ovat kuvanneet neulanpistoa hyttysenpistoa muistuttavaksi, mutta kivun kokeminen on yksilöllistä.

    Avainsanat: ENMG, kipu

  • Säteilenkö kuvantamistutkimuksen jälkeen?

    Vaikka röntgentutkimuksessa ja tietokonetomografiassa käytetään säteilyä, sinä et kuitenkaan säteile näiden tutkimusten jälkeen. Röntgensäteet siis sammuvat heti, kun kuvaushetki on ohi. Myöskään tutkimuksessa mahdollisesti käytetty varjoaine ei aiheuta säteilyä, se toimii vain tehosteena kuvauksessa.

    Magneettikuvauksessa ei säteilyä käytetä ollenkaan, vaan kuvan muodostamiseen käytetään magneettikenttää sekä radiotaajuusaaltoja. Myöskään kliinisen fysiologian ja neurofysiologian tutkimuksissa (EKG, rasituskokeet, EEG, ENMG) ei käytetä säteilyä, joten et säteile niiden jälkeen.

    Sen sijaan isotooppitutkimuksen jälkeen säteilet, koska sinulle annetaan radioaktiivista lääkeainetta. Säteily on kuitenkin yleensä niin vähäistä, että voit jatkaa arkirutiinejasi tavalliseen tapaan.

    IImetyksessä täytyy yleensä pitää muutamasta tunnista pariin päivään ulottuva tauko, jonka aikana myöskään pienen lapsen jatkuva sylissä pito ei ole suositeltavaa.

    Jodi-131I-tutkimuksissa ja useissa isotooppihoidoissa on rajoituksia muiden ihmisten lähellä oloon tutkimuksen tai hoidon jälkeen. Tällöin saat asiasta erilliset ohjeet.

    Avainsanat: säteily, kuvantaminen

  • Tarvitsenko lääkäriaikaa tutkimukseni jälkeen?

    Tutkimusta suunnitellessa lääkärisi kertoo, miten kuulet tulokset: vastaanotolla, kirjeellä, puhelimitse vai sähköisesti Omakannasta. Lääkärisi myös arvioi sinulle tehtävän tutkimuksen kiireellisyyden.

    Mahdollinen tarve varata uusi lääkäriaika selviää siis viimeistään siinä vaiheessa, kun saat tutkimuksesi tulokset.

    Avainsanat: tutkimustulokset

  • Tuleeko EEG- ja EKG-tutkimuslaitteista sähköä minuun?

    EEG- ja EKG-laitteet mittaavat elimistön omaa sähköistä toimintaa. Niistä ei tule sinuun sähkövirtaa.

    Avainsanat: EEG, EKG, sähkö

  • Voiko EEG-tutkimuksen tehdä, jos on hiusten pidennykset tai rastat?

    EEG-tutkimus voidaan tehdä potilaan hiuksista tai hiuskäsittelyistä huolimatta. Rekisteröintiyksikössä valitaan elektrodit niin, että ne sopivat hiuksillesi.

    Avainsanat: EEG, hiukset

  • Voinko kieltäytyä tutkimuksesta tai hoidosta?

    Sinulla on potilaana itsemääräämisoikeus. Sinulla on oikeus kieltäytyä hoidosta, tietystä hoidon osasta tai tutkimuksesta.

    Jos kieltäydyt jostain hoidosta tai tutkimuksesta, lääkärin koettaa löytää mahdollisuuksien mukaan jonkin muun lääketieteellisesti hyväksyttävän tavan tutkia ja hoitaa sairauttasi tai vammaasi. Kieltäytyminen hoidosta tai tutkimuksesta voi vaikuttaa diagnoosiin tekemiseen ja siten sairautesi hoitamiseen.

    Itsemääräämisoikeus ei tarkoita oikeutta saada mitä tahansa hoitoa ja tutkimusta. Lääkäri päättää hoidosta ja tutkimuksista asiantuntemuksensa perusteella neuvotellen sinun kanssasi.

    Tutkimuksen suorittaja (esim. laboratoriohoitaja tai röntgenhoitaja) ei voi tehdä päätöstä lisätutkimuksista kuvantamishuoneessa tai näytteenottotilanteessa.

    Avainsanat: tutkimuksesta kieltäytyminen, hoidosta kieltäytyminen

  • Voinko kieltäytyä tutkimuksesta tai hoidosta?

    Hoidosta päätettäessä sinulla on potilaana itsemääräämisoikeus. Se tarkoittaa oikeutta kieltäytyä hoidosta, tietystä hoidon osasta tai tutkimuksesta.

    Jos kieltäydyt jostain hoidosta tai tutkimuksesta, tulee lääkärin löytää mahdollisuuksien mukaan jokin muu lääketieteellisesti hyväksyttävä tapa tutkia ja hoitaa sairauttasi tai vammaasi. Kieltäytyminen hoidosta tai tutkimuksesta voi vaikuttaa diagnoosiin tekemiseen ja siten sairautesi hoitamiseen.

    Itsemääräämisoikeus ei tarkoita oikeutta saada mitä tahansa hoitoa ja tutkimusta. Lääkäri päättää hoidosta ja tutkimuksista asiantuntemuksensa perusteella neuvotellen sinun kanssasi.

    Tutkimuksen suorittaja (esim. laboratoriohoitaja tai röntgenhoitaja) ei voi tehdä päätöstä lisätutkimuksista kuvantamishuoneessa tai näytteenottotilanteessa.

    Avainsanat: tutkimuksista kieltäytyminen

  • Voinko ottaa lääkkeeni ennen näytteenottoa?

    Lääkkeet voi yleensä ottaa ennen laboratoriotutkimuksia normaalisti, ellei hoitavan lääkärin kanssa ole toisin sovittu. Mikäli verinäyte otetaan jonkun lääkeaineen pitoisuuden arvioimiseksi, ota lääke vasta verinäytteenoton jälkeen ellei hoitava lääkäri anna muunlaista ohjetta. Näytteenottaja voi ennen näytteenottoa tiedustella sinulta lääkkeiden otosta.

    Avainsanat: lääke, näytteenotto

  • Voinko syödä ja juoda normaalisti ennen kuvantamistutkimusta?

    Kuvantamisessa valmistautumisohjeet vaihtelevat jonkin verran tutkimuksesta riippuen. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää noudattaa sen tutkimuksen esivalmisteluohjeita, mihin olet menossa.

    Linkit oman alueesi potilasohjeisiin löydät osiostamme Ennen tutkimusta.

    Avainsanat: ruoka, juoma, valmistautuminen, kuvantaminen

  • Voinko tarkistaa omat tietoni?

    Henkilötietolain mukaan sinulla on oikeus tarkistaa omat tietosi. Voit katsoa oman alueesi internetsivustolta, mistä saat tilattua oman sairauskertomuksesi.

    Täysi-ikäisenä näet tietosi myös Omakannasta, johon kirjaudutaan joko henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

    Avainsanat: omat tiedot, sairauskertomus

  • Voinko tulla tutkimuksiin saattajan kanssa?

    Laboratoriotutkimusten kohdalla ei varsinaisesti ole estettä sille, ettei saattaja voisi olla mukana. Voit siis itse päättää, haluatko ottaa tukihenkilön mukaan. Varmistakuitenkin etukäteen, että näytteenottohuoneen tilat sallivat saattajan mukanaolon.

    Vanhemman on hyvä olla laboratoriotutkimuksissa lapsen mukana. Lapsen näytteenotossa tuttu ja varma saattaja tuo turvallisuutta jännittävään tilanteeseen. Sisarusten tai muiden lapsien läsnäolosta tulee neuvotella.

    Kuvantamistutkimuksissa henkilökunta antaa ohjeet saattajan mukaan tulemisesta tapauskohtaisesti. Saattaja voi tulla tutkimushuoneeseen, mutta itse tutkimuksen aikana hän voi olla huoneessa vain silloin, kun tarvitset avustajaa. Magneettitutkimushuoneeseen ei saattaja pääsääntöisesti voi tulla.

    Isotooppitutkimuksissa potilaan saattajia pyydetään avustajiksi, jos se on tarpeen. Saattajien turhaa säderasitusta pyritään välttämään, joten samoissa tiloissa oleskelu ei ole suotavaa, ellei se ole välttämätöntä tutkimuksen onnistumisen kannalta.

    Avainsanat: saattaja

  • Voinko tulla tutkimuksiin saattajan kanssa?

    Laboratoriotutkimusten kohdalla ei varsinaisesti ole estettä, etteikö saattaja voisi olla mukana. Voit siis itse päättää, haluatko ottaa tukihenkilön mukaan. Kannattaa kuitenkin varmistaa etukäteen, että näytteenottohuoneen tilat sallivat saattajan mukanaolon.

    Jos tulet laboratoriotutkimuksiin lapsen kanssa, vanhemman/saattajan on hyvä olla mukana. Lapsen näytteenotossa tuttu ja varma saattaja tuo jännittävään tilanteeseen turvallisuutta. Sisarusten tai muiden lapsien läsnäolosta tulee neuvotella.

    Kuvantamistutkimuksissa henkilökunta antaa ohjeet saattajan mukaan tulemisesta tapauskohtaisesti. Saattaja voi tulla tutkimushuoneeseen, mutta itse tutkimuksen aikana hän voi olla huoneessa vain silloin, kun tarvitset avustajaa. Magneettitutkimushuoneeseen ei saattaja pääsääntöisesti voi tulla.

    Isotooppitutkimuksissa potilaan saattajia pyydetään avustajiksi, jos sellainen on tarpeen. Saattajien turhaa säderasitusta pyritään kuitenkin välttämään, joten samoissa tiloissa oleskelu ei ole suotavaa, ellei se ole tutkimuksen onnistumisen kannalta välttämätöntä.

    Avainsanat: saattaja