Ultraäänitutkimus eli kaikukuvaus on hyvin yleisesti käytetty kuvausmenetelmä.
Ultraäänitutkimus perustuu ultraäänen heijastumiseen eri kudosten rajapinnoista ja vaimenemiseen kudosten akustisten ominaisuuksien perusteella. Ultraääniohjausta käytetään hyväksi myös erilaisissa toimenpiteissä, kuten esimerkiksi kudos- ja solunäytteiden otossa.
Ultraäänitutkimuksella voidaan tutkia muun muassa:
vatsan aluetta (sappirakko, maksa, haima, munuaiset)
Katso video: Ultraääni. Videon on tuottanut HUS ja siinä on tekstitykset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Tärkeää
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
Tarkasta saamastasi potilasohjeesta, miten tutkimukseen tulee valmistautua. Esimerkiksi ylävatsan alueen ultraäänitutkimuksiin tultaessa tulee olla syömättä ja juomatta, alavatsan tutkimukseen tultaessa tulee virtsarakon olla täynnä.
Ultraäänitutkimus on kivuton ja turvallinen tutkimusmenetelmä. Iholle levitetään geeliä ja kohde tutkitaan ultraäänilaitteen anturilla liikuttamalla sitä tutkittavan kohteen päällä. Joissakin tutkimuksessa voidaan antaa laskimoon tehosteainetta.
Ultraäänitutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä myös toimenpiteitä, mikä tarkoittaa esimerkiksi nesteen poistamista keuhkoista tai näytteen ottamista vaikkapa eri elimistä tai rintarauhasesta.
Tutkimus kestää 10-30 minuuttia tutkimuskohteesta ja mahdollisista toimenpiteistä riippuen.
Ultraäänitutkimus ei vaadi jälkiseurantaa eikä aiheuta rajoituksia normaaliin elämiseen. Jos tutkimuksen yhteydessä sinulle tehtiin toimenpide, mikä vaatii jälkihoitoa, saat jälkihoito-ohjeet toimenpiteen jälkeen.
Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Ultraäänitutkimus on vaaraton, ja sitä tehdään myös lapsille ja raskaana oleville. Jos tutkimuksessa käytetään tehosteainetta, on olemassa pieni allergisen reaktion riski.
Näytteitä otettaessa on pieni riski tulehdukselle tai sisäiselle verenvuodolle, mutta käytännössä tämä on harvinaista. Näytteitä otettaessa saat jälkihoito-ohjeet, joita noudattamalla minimoit riskit.
