Siirry sivun sisältöön

Rasituskokeet

​Rasituskokeiden avulla tutkitaan sydänsairauksia sekä sydämen verenkiertoa ja keuhkojen toimintaa rasituksessa.

Testeissä käytetään tutkimuksesta ja tilanteesta riippuen kuntopyörää, juoksumattoa tai käsikampea.

Erilaisia rasituskokeita ovat muun muassa:

  • kliininen rasituskoe

  • spiroergometria

  • alaraajavaltimoiden verenkierron rasitusmittaus (ABI-rasitus)

  • rasitusultraääni

Rasituskokeen aikana seurataan verenpainetta ja EKG:ta eli sydänsähkökäyrää. Mittauksia voidaan tehdä ennen rasitusta, sen aikana ja jälkeen. Kuormitusta lisätään asteittain. Tutkimus tehdään aina valvotuissa olosuhteissa ja lääkäri on läsnä tutkimuksen aikana. Tutkimuksen tekevä yksikkö toimittaa tarkemmat ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta.

Katso video: Rasituskokeet. Videon on tuottanut HUS ja siinä on tekstitykset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kliinisellä rasituskokeella selvitetään hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä mitataan fyysistä suorituskykyä. Tutkimus suoritetaan vakioidulla menetelmällä polkemalla polkupyörää asteittain nousevaa kuormaa vastaan uupumukseen asti. Samalla sinulta seurataan EKG:tä ja sykettä, mitataan verenpainetta sekä kuunnellaan keuhkoja ja sydäntä.

Kliinisellä rasituskokeella selvitetään muun muassa:

  • sepelvaltimotautia

  • rytmihäiriöiden käyttäytymistä

  • fyysistä suorituskykyä

Tutkimus kestää noin tunnin, josta rasitusaikaa on noin 5 – 15 minuuttia. Lääkäri ja hoitaja ovat läsnä koko tutkimuksen ajan.

Jos sinulla esiintyy tutkimuksen aikana esimerkiksi voimakasta rintakipua tai EKG:ssä havaitaan jotain poikkeavaa, koe keskeytetään.

Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

Rasituskoe tehdään muuten samalla tavalla kuin kliininen rasituskoe, mutta rasituksen ajaksi kasvoillesi laitetaan maski, jonka avulla mitataan uloshengityksen happi- ja hiilidioksidi-pitoisuuksia sekä hengitystilavuuksia. Samalla seurataan EKG:tä ja verenpainetta. Tutkimuksen alussa ja lopussa voidaan tehdä myös keuhkojen toimintaa mittaavia puhalluskokeita.

Spiroergometrialla tutkitaan muun muassa:

  • suorituskykyä rajoittavien oireiden syitä

  • rasitushengenahdistusta

  • fyysistä kuntoa ennen leikkausta

  • työkykyä

Tutkimus kestää noin 1,5 tuntia, josta rasitusaikaa on noin 5 – 15 minuuttia. Jos sinulla esiintyy tutkimuksen aikana esimerkiksi voimakasta rintakipua tai EKG:ssä havaitaan jotain poikkeavaa, koe keskeytetään.

Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

Alaraajojen valtimoverenkierron mittauksella selvitetään alaraajojen valtimoverenkierron häiriöiden olemassaoloa, vaikeusastetta ja hoidon vaikutusta. Potilaalta mitataan tutkimussängyllä selinmakuulla verenpaine käsistä ja jaloista. Lepomittauksen jälkeen kävellään kävelymatolla, jonka jälkeen verenpainemittaukset toistetaan. Tutkimus kestää noin tunnin.

ABI-rasituksella tutkitaan muun muassa:

  • katkokävelyä eli klaudikaatiota

  • alaraajojen valtimoahtaumaa

Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

Sydämen ultraäänitutkimuksella saadaan tietoa sydämen rakenteesta ja toiminnasta. Ultraäänilaitteella voidaan tutkia tarkasti sydämen lokerot, lokeroiden seinämäliikkeet, läppärakenteet ja niiden toiminta.

Rasitusultraäänitutkimuksella tutkitaan muun muassa:

  • sepelvaltimotautia

  • sydänsairauksia

  • sydäninfarktipotilaita

Rasitustesti tehdään samoin kuin kliininen rasituskoe. Lisäksi sinulle tehdään ultraäänitutkimus levossa, rasituksen aikana ja sen jälkeen. Rasituksen aikana seurataan vointia, mahdollisia oireita, sydämen sähkökäyrää, verenpainetta ja hengitystä. Tutkimus kestää noin 1,5 tuntia.

Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.

Päivitetty 10.3.2023