Säteilytutkimuksista aiheutuu yleensä sievertin tuhannesosan kokoluokan suuruisia (mSv, millisievert) tai sitä pienempiä annoksia. Tätä ilmaisua voidaan käyttää esimerkiksi vertailtaessa eri tutkimuksista keskimäärin aiheutuvia annoksia.
Efektiivinen annos voidaan myös ilmaista aikana, jona suomalainen henkilö saa keskimäärin saman annoksen kaikista säteilyn lähteistä. Annosta voidaan verrata myös lentomatkan aikana tulevaan ylimääräiseen säteilyannokseen. Esimerkiksi 4 tunnin lentomatka 10 km korkeudessa aiheuttaa 0,02 mSv annoksen.
Katso video: Säteilyturvallisuuden ABC, Minkälaisia annoksia säteilytutkimuksista aiheutuu? Videon on tuottanut OYS ja siinä on suomenkielinen tekstitys.
Tutkimusten keskimääräisiä säteilyannoksia
Haitarista löydät tietoa tutkimusten keskimääräisiä säteilyannoksia aikuisilla. Lasten annokset ovat huomattavasti pienempiä kuin taulukossa esitetyt annokset.
Tiedot pätevät aikuisväestön keskimääräiselle edustajalle. Yksittäisen henkilön saamaan annokseen vaikuttavat muun muassa hänen kokonsa ja käytetty kuvaustekniikka.
Säteilytoimenpiteissä annokset vaihtelevat paljon. Isotooppitutkimuksissa säteilyannokseen vaikuttaa tutkimuskohtainen radioaktiivinen lääke ja annettu aktiivisuusmäärä.
Polven tavanomainen röntgentutkimus aiheuttaa alle 0,01 mSv säteilyannoksen, joka on hieman pienempi kuin keuhkojen etukuvan annos. Polvikuvauksen annos vastaa keskimäärin annosta, jonka suomalainen henkilö saa alle 1 päivässä kaikista säteilyn lähteistä.