Raskausdiabetesta (GDM) sairastavan asiakkaan digihoitopolku on ollut käytössä Helsingin ja Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidossa (HUS) vuodesta 2019. Vuonna 2024 suunnitellaan digihoitopolkua yhteistyössä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen äitiysneuvoloiden ja HUSin erikoissairaanhoidon kanssa. Digihoitopolku alkaa hyvinvointialueella perusterveydenhuollon neuvolasta. Tarvittaessa asiakas voi jatkaa samalla digihoitopolulla, mikäli hoitovastuu siirretään erikoissairaanhoitoon. Digitaalisen asioinnin yhdistäminen hoitopolkuun takaa asiakkaalle katkeamattoman hoidon.
Hoito aloitetaan jo neuvolassa
Vuonna 2019 Suomessa synnyttäneistä 20,6 prosentilla oli poikkeava glukoosirasituskokeen tulos. Kaksi vuotta aiemmin poikkeavien tulosten osuus oli 19,1 prosenttia, eli kasvua on tapahtunut lyhyessä ajassa.
Raskausdiabetesta hoidetaan ensisijaisesti elintapaohjauksen keinoin. Lääkehoito aloitetaan vasta, jos verensokeri on koholla elintapojen muutoksista huolimatta. THL:n tilastojen mukaan noin 83 prosentille niistä, joilla todettiin raskausdiabetes, ei aloitettu lääkehoitoa. Vastikään julkaistusta tutkimuksesta ilmenee, että kuten ylipainoisilla myös osalla normaalipainoisista äideistä on aineenvaihdunnan muutoksia jopa ennen raskausdiabetekseen sairastumista. Digitaalisen hoitopolun antama ohjaus kannattaa aloittaa jo neuvolassa heti kun poikkeava glukoosirasituskokeen tulos on varmistettu.
Raskausdiabetespolun suunnittelutyöryhmä aloitti työnsä vuonna 2023 nykytilan kartoituksella. Keväällä 2024 määritellään yhteispolun toiminnallisuuksia ja työnjakoa. Suunnittelutyöryhmään kuuluu äitiyshuoltoon osallistuvia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattihenkilöitä sekä projektipäälliköt HUS Tietohallinnosta ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Tavoitteena on pilotoida raskausdiabeteksen yhteispolkua syksyllä 2024. Yhteispolun tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytänteitä ja tarjota asiakkaille ajasta ja paikasta riippumatonta hoitoa, tietoa ja tukea.
Hoitopolkua suunnitellessa on haastateltu raskausdiabetesdiagnoosin saaneita asiakkaita. Itä-Uudenmaan projektisuunnittelusta vastaava Annukka Saarelainen kertoo, että asiakkaat kokevat digitaalisen kanavan tuovan helppoutta yhteydenpitoon, tiedon saamiseen ja omahoidon seurantaan. Asiakkaan näkökulmasta hoito digihoitopolulla alkaa heti, kun asiakas saa raskausdiabetesdiagnoosin.
Yhteispolusta odotettavissa hyötyjä
Hyvinvointialueiden kanssa kehitetyt yhteiset digihoitopolut mahdollistavat asiakkaille turvallisen jatkumon perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon sekä siirron takaisin perustasolle, jolloin yhteinen näkymä ja tieto ovat kaikkien käytettävissä, sanoo HUS Tietohallinnon kehittämispäällikkö Jaana Kotila.
Yhteisen digihoitopolun avulla mahdollisesti saavutettavista taloudellisista hyödyistä on tehty ennakkoarvio. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle hyödyt voisivat olla kumulatiivisesti 224 000 euroa ja asiakkaille noin 84 000 euroa vuoteen 2026 mennessä. Polun arvoitu käyttäjämäärä on 100–120 asiakasta vuodessa. Näistä asiakkaista arviolta noin neljännes tarvitsee lähetteen erikoissairaanhoitoon. Neuvolan ammattilaisen työssä voidaan saavuttaa aikasäästöä jopa kaksi tuntia per potilas, kun puheluita ja seurantakäyntejä tulee vähemmän. Huomioitavaa on, että hyötyjen saavuttaminen edellyttää aina toimintaprosessien muutoksia yksiköissä.
Miten taloudelliset hyödyt arvioitiin?
Yhteisen digihoitopolun potentiaaliset taloudelliset hyödyt laskettiin kustannushyötylaskumallin avulla. Laskumalli on tuotettu HUSin tulosyksiköiden, HUS Tietohallinnon ja KPMG:n asiantuntijoiden yhteistyönä.
Laskelmassa otettiin huomioon ammattilaisten työajan säästö, kun he hoitavat potilaita perinteisen tavan sijaan digihoitopolulla, ammattilaisten tuntipalkka ja potilaiden määrä vuodessa. Näiden perusteella laskettiin arvio vuosittaisista kustannussäästöistä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Vuosittaisten säästöjen perusteella tehtiin vielä kumulatiivinen arvio vuoteen 2026 mennessä kertyvistä säästöistä.
Laskelma laadittiin mallin perusteella seuraavasti:
Ammattilaisen työajan laskennallinen säästö arviolta 2 h/potilas
Erikoissairaanhoitoon vähentyneiden lähetteiden määrä (a 1964 €)
Tavoite 20–25 % vähemmän lähetteitä