Tahdistimen asennukseen liittyviä mahdollisia komplikaatiota ovat esimerkiksi tahdistinhaavan tulehtuminen ja tahdistintaskun vuoto. Muita harvinaisempia asennuskomplikaatioita voivat olla ilmarinta, verenpurkauma kudoksiin tai tahdistinjohdon irtoaminen. Erittäin harvinainen asennuskomplikaatio on tahdistinjohdon aiheuttama reikä sydänlihakseen.
Tahdistinasennuksen yhteydessä pidetään yleensä 0-2 vrk:n kestoinen tauko potilaalla mahdollisesti olevasta verenohennuslääkityksestä. Tahdistintaskun ja leikkaushaavan vuoksi pidetään potilaskohtaisesti 1-2 vk:n kestoinen sairausloma.
Kuinka tahdistimen asennus tehdään?
Tahdistin asennetaan paikallispuudutuksessa ja tarpeen mukaan annetaan kipulääkkeitä. Tahdistin sijoitetaan rintakehän etuosaan solisluun alapuolelle pienen ihoviillon kautta. Johdot viedään laskimoita myöten sydämen oikeaan eteiseen ja kammioon röntgenläpivalaisulla seuraten.
Tavallisesti tahdistukseen tarvittava impulssi johdetaan sydämeen tahdistinjohtojen kautta. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää osalle potilaista kammiotahdistukseen sydämen sisäistä langatonta tahdistinta. Tämä viedään sydämeen reisilaskimon kautta ja kiinnitetään oikean kammion seinämään.
Tahdistimen säädöt tehdään yleensä heti asennuksen yhteydessä ja kotiutus tapahtuu samana tai seuraavana päivänä.
Tahdistimen virtalähde kestää tahdistinmallista ja tahdistintavasta riippuen 5-15 vuotta. Ennen virtalähteen ehtymistä tahdistingeneraattori vaihdetaan pienemmässä toimenpiteessä kuin tahdistimen asennus, sillä vaihdon yhteydessä ehjiä johtoja ei vaihdeta, vaan uusi tahdistin liitetään vanhoihin johtoihin.