Kestävyysharjoittelua aloittaessa on tärkeää huomioida oma jaksaminen ja kuntotaso. Kun harjoittelussa etenee asteittain, kestävyyskunto kohenee turvallisesti ja mielekkäästi.
Hyvä kestävyyskunto näkyy jaksamisena arjessa: esimerkiksi päivän työn jälkeen riittää vielä voimia nautinnolliseen vapaa-aikaan. Kestävyyskunnon harjoittaminen ennaltaehkäisee monia sairauksia ja vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen terveyteen ja stressinsietokykyyn. Lisäksi kestävyysliikunta auttaa painonhallinnassa.
Säännöllisellä harjoittelulla kestävyyskunto kohenee yleensä melko nopeasti.
Arjessa on paljon hyviä hetkiä kestävyysliikunnan harjoittamiseen. Esimerkiksi asiointimatkat voi tehdä kävellen tai pyöräillä ja hissin sijaan käyttää rappusia. Kun tällaisia tekoja toistaa säännöllisesti, kestävyyskunto kohenee.
Kestävyysharjoittelu kannattaa aloittaa itselle mieluisalla liikkumismuodolla ja lisätä harjoitusten kestoa pikkuhiljaa.
Kestävyyskuntoa voi harjoittaa pienissä pätkissä pitkin viikkoa. Vähitellen määrää olisi hyvä lisätä niin, kestävyysharjoittelua kertyy 2,5 tuntia viikossa.
Kestävyysliikunnassa on tärkeää laittaa suuret lihasryhmät töihin. Suuria lihasryhmiä kuormittavia lajeja ovat muun muassa kävely, pyöräily, hiihto, vesiliikunta, tanssi, erilaiset askellusjumpat ja pallopelit.
Liikkumisvauhti on sopiva, kun harjoituksen aikana pystyy puhumaan pienestä hengästymisestä huolimatta. Jos liikunnan aikana pystyy laulamaan, on vauhtia syytä hieman kiristää. Harjoituksen päätyttyä olo saa olla kevyesti hikinen, mutta mukava.
Päivitetty 14.7.2020
