Siirry sivun sisältöön

Murrosiän erityiskysymyksiä

Murrosikäisen tytön ja pojan kehossa tapahtuvat muutokset saattavat herättävää kysymyksiä ja mahdollisesti joskus myös turhaa huolta. Murrosiässä keho muuttuu nopeasti, mikä voi myös olla hämmentävää.

Murrosiässä iho alkaa rasvoittua 8–10-vuotiaana muuttuvan hormonitoiminnan vaikutuksesta, jolloin aiemmin lapsuudessa lepotilassa olleet talirauhaset alkavat kasvaa ja erittää talia. Tavallisimmin finnejä on poskissa, otsassa ja hartioissa ja ne voivat olla kivuliaitakin. Joskus niistä saattaa jäädä myös arpia.

Aknesta puhutaan silloin, kun finnejä on paljon. Aknea esiintyy noin puolella nuorista murrosiän loppuvaiheessa.

Ihon säännöllinen puhdistaminen vähentää finnien syntymistä. Aknen hoitoon voi käyttää myös apteekista ilman reseptiä saatavia geelejä tai voiteita. Hankalissa oireissa kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Joskus aknea hoidetaan antibiooteilla, A-vitamiinin johdannaisilla, valohoidolla ja tytöillä E-pillereillä.

Rintarauhasen vähäinen kasvu pojalla on normaali ja tavallisesti itsestään ohi menevä murrosiän kehitykseen liittyvä ilmiö. Rintarauhanen saattaa aristaa kasvaessaan ja ylipaino korostaa usein muutosta. Rauhaskudos häviää tavallisesti muutaman vuoden kuluessa. Pienen rauhaskudoksen häviämistä voi odottaa rauhassa. Ylipainoisella painonhallinta voi korjata tilannetta. Jos asia herättää huolta, vain toinen rinta kasvaa, rintarauhanen kasvaa selvästi suureksi, murrosiän kehitys viivästyy, rintarauhanen aiheuttaa kosmeettista haittaa tai tila jatkuu yli kaksi vuotta, kannattaa ottaa yhteys terveydenhoitajaan tai lääkäriin.

Kuukautiset kertovat terveestä nuoren kehosta. Kuukautiset alkavat tavallisesti 10–16 -vuotiaana. Ensimmäisen vuoden ajan kuukautisten alkamisesta kierto voi olla hyvinkin epäsäännöllinen, vuoto runsasta ja pitkäkestoista. Myöhemmin kuukautiskierto ja vuodon määrä on yksilöllinen. Runsaat kuukautiset voivat joskus johtaa raudanpuuteanemiaan, minkä vuoksi hemoglobiinin tarkastaminen voi olla tarpeen. Kuukautiskivut ovat tavallisia ja kivun lievittämiseen voi käyttää tavallisia kipulääkkeitä.

Jos kuukautisesi alkavat ennen 10 ikävuotta tai eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä, ota yhteys terveydenhoitajaan tai lääkäriin.

Valkovuodon ilmaantuminen tytöillä on merkki siitä, että keho valmistautuu kuukautisten alkamiseen. Valkovuoto kosteuttaa ja puhdistaa emätintä. Valkovuodon happamuus ehkäisee myös tulehduksia. Emättimessä on ja kuuluukin olla aina jonkin verran valkovuotoa – toisilla enemmän, toisilla vähemmän.

Hien haju, ihon rasvoittuminen ja karvan kasvu ovat luonnollinen osa murrosiän kehitystä. Ne johtuvat murrosiässä kivesten tai munasarjojen tuottamista miessukupuolihormoneista, joita erittyy myös lisämunuaisista. Lisämunuaisten miessukupuolihormonituotanto, jota kutsutaan adrenarkeksi, alkaa jo ennen murrosikää. Joillakin lapsilla ilmiö käynnistyy jo varhain, mikä saattaa herättää epäilyn ennenaikaisesta murrosiästä. Lääkärin tutkimukset ovat tällöin tarpeen, jotta tilan hyvänlaatuisuudesta voidaan varmistua.

Erektio tarkoittaa peniksen jäykistymistä. Erektioita esiintyy pojilla jo ennen murrosikää, joten se ei ole merkki murrosiän käynnistymisestä. Tavallista on, että erektioita voi esiintyä useamman kerran yön aikana ja että aamuisin on erektio. Seksuaalinen kiihottuminen, mutta myös peniksen hankaantumisesta housuihin, pelästyminen, jännittäminen, kylmä, kuuma ja kova virtsaamisen tarve voi johtaa erektioon. Se ei siis tarkoita aina sitä, että haluaisi tai ajattelisi seksiä.

Siemensyöksy kertoo normaalista nuoren miehen kehosta. Siemensyöksyssä erittyvä siemenneste sisältää kivesten tuottamia siittiöitä, joten yhdynnässä tyttö voi tulla raskaaksi, jos ehkäisystä ei huolehdita.

Siemensyöksyt alkavat murrosiän alkupuolella, noin 12–14-vuotiaana. Usein siemensyöksyt alkavat yöllisinä yllätyksinä, unen aikaisina siemensyöksyinä. Osa saa ensimmäisen siemensyöksyn itsetyydytyksellä. Jos et ole 18 ikävuoteen mennessä kokenut yhtään siemensyöksyä nukkuessasi tai itsetyydytyksen kautta, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa.

Päivitetty 18.10.2022