Aiempi nilkan nyrjähdys altistaa myös uudelle nyrjähdykselle. Vaikea nilkan nyrjähdys saattaa aiheuttaa myös oheisvammoja.
Jos nilkan nyrjähdyksen jälkeen jalalle ei voi varata, nilkka tuntuu epävakaalta tai turpoaa voimakkaasti, kannattaa hakeutua lääkäriin.
Lääkärin tutkimuksella selvitetään vamman sijainti, luisten rakenteiden mahdolliset aristukset ja nilkan vakaus Tarvittaessa nilkka röntgenkuvataan murtumien poissulkemiseksi.
Tavallisimmin nilkka nyrjähtää supinaatioon eli jalkapohja vääntyy sisään päin. Tällaisen vamman seurauksena nilkan ulommat nivelsiteet, FTA- ja FC-ligamentit voivat venyttyä tai katketa.
Hoito
Nilkan nyrjähdysvamma tulee hoitaa huolellisesti, ettei nyrjähtely uusiudu. Nivelsidevammaa hoidetaan tavallisimmin sivuttaisväännön estävällä, irrotettavalla tuella eli ortoosilla, jota käytetään 1–3 viikon ajan.
Hankalassa nyrjähdysvammassa nilkka voidaan tukea myös kipsiin noin neljän viikon ajaksi.
Herkästi nyrjähtelevään nilkkaan suositellaan ortoosia urheiluharjoitteiden ajaksi myös muulloin. Nilkan liikkumista ja asentotuntoa parantavat harjoitukset ovat tärkeä osa kuntoutusta.
Kirurgin tekemä selvitys on tarpeen, jos tavanomainen hoito ei tuo toivottua tulosta, nilkka jää nyrjähteleväksi, siinä on pettämisen tunnetta ja nyrjähdysvammat toistuvat.
Valtaosa nilkan nyrjähdysvammoista paranee ilman leikkaushoitoa tehokkaalla alkuhoidolla ja kuntoutuksella. Jos leikkaushoitoon mennään, tavoitteena on nivelsiteiden anatominen korjaus.